Ostatahti.fi Blog

Käärme on taivaan ainoa tähdistö, joka koostuu kahdesta epäjatkuvasta osasta. Nämä osat koostuvat kahdesta pitkästä ketjusta tähtiä. Se on myös huomattavan mielenkiintoinen sen vuoksi, että niin myöhään kuin 2010 tähdistöstä löydettiin 170 valovuoden päästä planeettajärjestelmä. Käärme on yksi Ptolemaioksen 48 alkuperäisestä tähtikuviosta.
 
Kuvio ja sijainti:
Käärme koostuu kahdesta osasta, kolmiomaisesta päästä ja sen itäisestä osasta, joka on sen takapää. Käärmeen pää, Serpens Caput, on lännessä oleva kolmiomainen muoto. Häntä, Serpens Cauda, sijaitsee Linnunradan laitamilla. Käärmeen tältä alueelta löytyy myös kaasupilvi M16.
 
Rektaskensio: 15t 10m – 18t 58m
Deklinaatio: -16 – +25 astetta
 
Kirkkain tähti: Unukalhai (Alpha Serpentis)
 
Mytologia:
Käärmeellä on kaksi sitä edustavaa syntytarinaa: Monipäinen käärme piinasi Leman kaupunkia, jonka käärme teki turvattomaksi kerta toisensa jälkeen. Sankari Herkulesta pyydettiin tappamaan tämä peto. Hän huomasi, että käärme kasvatti uuden pään heti kun hän sai katkaistua yhden pois. Lisäksi, jättimäinen krapu hyökkäili Herkuleksen kimppuun. Hän sai apua veljenpojaltaan, joka poltti Herkuleksen hakkaamat käärmeen pään kappaleet, jotta ne eivät enää uudelleen kasvaisi.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Pohjan Kruunu, Karhunvartija, Neitsyt, Vaaka, Herkules ja monia muita

Pohjoiselta taivaalta voit löytää Kolmion. Se on suhteellisen huomaamaton tähdistö, jossa on vain kolme tähteä, ja joista vain yksi saavuttaa kokoluokan 3. Eteläiseltä pallonpuoliskolta löytyy vastaava vastine Kolmiolle, jota kutsutaan Etelän Kolmioksi, tai "Triangulum Australiakseksi". Pohjoisen Kolmio on yksi Ptolemaioksen varhaisista, menneen maailman tähtikuvioista.
 
Kuvio ja sijainti:
Noin 10 astetta pohjoiseen Oinaan tähdistön päästä löydät Pohjoisen Kolmion. Tämä tähdistön silmiinpistävin kohde on kierteisgalaksi M33. Tähtijoukkoa NGC 752 on kaunis katsoa. Tähdistö tarjoaa hiukan venyneen tasakylkisen kolmion, jota edustaa sen kolme kirkkainta tähteä. Sen naapuritähdistöjä ovat Andromeda, Kalat, Oinas ja Perseus.
 
Rektaskensio: 01t 31m – 02t 50m
Deklinaatio: +25 – +37 astetta
 
Kirkkain tähti: Beta Trianguli (HIP 10064)
 
Mytologia:
Kreikkalaiset kutsuivat Kolmiota myös Trigonoksi, Deltaksi tai Deltotoniksi. Toiset sanovat näkevänsä siinä Niilen jokisuiston (deltan). Kolmio merkitsee myös Sisiliaa, Välimeren saarta, joka on pyhitetty Demeterille. Sanotaan, että Persephone kaapattiin saarelta ja vietiin Hadeksen tuonelaan. Hades, tuonelan jumalan, rakastui Koreen. Hän pyysi veljeään Zeusta, kummisetää, naimaan hänet. Zeus ei suostunut tai kieltäytynyt pyynnöstä, koska hän tiesi, että Kore ei halua muuttaa pimeään vanajalaan. Joten Hades kaappasi Koren ja toi tämän tuonelaan vastoin hänen tahtoaan, jossa häntä jatkossa kutsuttiin Persephoneksi.
 
Paras havainnointiaika: Syksy
 
Naapuritähdistöt: Andromeda, Kalat, Perseus, Oinas

Herkules on yksi Ptolemaioksen alkuperäisestä 48 klassisesta tähtikuviosta, joista se on periytynyt nykyajan 88 tähdistön kokoelmaan. Se viidenneksi suurin tähdistö taivaalla. Muinaiskreikaksi tähdistö on nimeltään "Engonasin", joka tarkoittaa polvistumista. Kreikkalaisessa mytologiassa polvistuva Herkules symbolisoi katumusta, jota hän koki tapettuaan harhaisena vaimonsa ja lapsensa.
 
Kuvio ja sijainti:
Herkulesta symbolisoi polvistuva mies. Vaikka Herkules on taivaankannen viidenneksi suurin tähdistö, vain kolme sen tähdistä ovat kirkkaampia kuin magnitudi 3. Kirkkaimman tähden, Beta Herculisin, magnitudi on 2.8. Sen voi löytää Lyyran sekä helposti erottuvan Etelän Kruunun tähtikuvioiden välistä. Herkules kulkee planeettamme rinnalla kahdenkymmenen kilometrin sekuntivauhdilla. Tähtiharrastajille Herkules tarjoaa kaksi pallomaista tähtijoukkoa, jotka pystyy näkemään tavallisilla kiikareilla.
 
Rektaskensio: 15t 48m – 18t 57m
Deklinaatio: +3 – 51 astetta
 
Kirkkain tähti: Beta Herculis (Kornephoros)
 
Mytologia:
Kreikkalaisten legendojen mukaan, sen jälkeen kun Herkules – Alcmenen ja Zeuksen poika, tappoi vaimon ja lapsensa suutuspäissään, hänet valtasi katumus. Kuningas Eurystheus lähetti hänet legendaariselle 12 urotyön matkalle, jolla sovittaa tekonsa. Hän suoritti kaikki koitokset onnistuneesti, rakensi hautajaiskummun Etan vuorelle, joka tuhosi hänen maallisen ruumiinsa. Sen jälkeen Herkuleksen sielu liittyi Zeuksen ja muihin jumalien seuraan taivaissa.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Kotka, Karhunvartija, Lohikäärme, Lyyra, Käärmeenkantaja, Käärme, Nuoli, Kettu

Pohjan Kruunu, joka tunnetaan latinaksi Corona Borealiksena, on tähdistö pohjoisella taivaalla. Sen kirkkaimman tähden, tähti Gemman, voi nähdä selvästi paljaalla silmällä. Muinaiset kreikkalaiset, jotka antoivat tähdistölle nimen, näkivät siinä kruunun. Arabit sen sijaan tulkitsivat tähdistön täysin eri tavalla, ja näkivät siinä kerjäläisen hahmon.
 
Kuvio ja sijainti:
Tämä suhteellisen pieni tähdistö sijaitsee Herkuleksen ja Karhunvartijan välissä, joista Herkules vasemmalla ja Karhunvartija oikealla. Pohjan Kruunun tähdet ovat kuin puoliympyrässä. Tähdistä vain päätähti on kirkas, muiden ollessa vain nelosluokkaa. Tämän tähdistön näkeminen kunnolla on hankalaa, mutta ehdottomasti vaivan arvoista pimeällä yötaivaalla.
 
Rektaskensio: 15t 15m – 16t 25m
Deklinaatio: +26 – 40 astetta
 
Kirkkain tähti: Alpha Coronae Borealis (Gemma tai Alpakka)
 
Mytologia:
Ariadnen legenda, joka oli Kreetan kuninkaan Minosin tytär, auttoi sankari Theseusta löytämään tien ulos labyrintista, kun hän oli voittanut Minotaurin. Pariskunta oli rakastunut, mutta rakkaus ei kestänyt pitkään ja Theseus lähti takaisin Naksokselle. Jumala Dionysos tunsi sääliä Ariadnea kohtaan ja nai tämän. Häissä hän antoi Ariadnelle arvokkaan otsarivan, jota hän jatkoi taivaalla hänen kuoleman jälkeen. Tänään se loistaa taivaalla Pohjan kruununa.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Herkules, Karhunvartija, Käärme

Lohikäärme on tähdistö pohjoisella taivaankannella, jonka voi nähdä ympäri vuoden. Lohikäärmeen voi nähdä vain pohjoisella pallonpuoliskolla, joten etelän asukkaat eivät pääse näkemään tätä pitkää tähdistöä. Sen tähdet eivät ole erityisen kirkkaita, sillä sen tähdistä vain kolme on magnitudia kolme tai suurempia. Se on yksi antiikin kreikkalaisen Ptolemaioksen 48 alkuperäisestä tähdistöstä, jotka ovat toimineet perustana nykyaikaisille 88 tähtikuviolle.
 
Kuvio ja sijainti:
Lohikäärmeen muoto on pitkäksi venynyt, jonka takia se on näyttävä näky iltataivaalla. Se on erityisen helppo havaita, sillä se löytää tiensä Pienen ja Ison Karhun ympäri. Helpoin tapa löytää Lohikäärme on etsiä sen pää. Sen pää koostuu neljästä tähdestä Herkuleksen tähtikuviosta pohjoiseen. Lohikäärmeen tähdistö päättyy Thubaniin, joka oli napatähti vielä neljä tuhatta vuotta sitten.
 
Rektaskensio: 9t 20 – 20t 54m
Deklinaatio: +47 – 86 astetta
 
Kirkkain tähti: Gamma Draconis (Thuban)
 
Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa Lohikäärmeen tähdistö vartioi kultaista omenapuuta, joka tunnettiin myös nuoruuden lähteenä. Herkules päihitti lohikäärmeen yhdessä kahdessatoista uroteostaan ja varasti puusta omenan. Roomalaisessa mytologiassa Lohikäärmeen tähdistö edustaa Minerva-jumalattaren tappamaa lohikäärmettä, jonka hän päätti lopuksi viskata taivaalle.
 
Paras havainnointiaika: Ympäri vuoden, keväällä paras
 
Naapuritähdistöt: Pieni Karhu, Iso Karhu, Kefeus, Kirahvi, Joutsen, Lyyra ja Karhunvartija

Krapu, joka tunnetaan myös sen latinankielisellä nimellä Cancer, on ekliptikalta löytyvä tähdistö. Vuodesta 2002 lähtien aurinko on sijainnut tähdistössä heinäkuun 21. päivästä elokuun kymmenenteen päivään asti joka vuosi. Eläinradan merkkinä Kravulla on syvempiä astrologisia merkityksiä, jotka ohjaavat ihmisten kohtaloita.
 
Kuvio ja sijainti:
Krapu ottaa kahden peräkkäisen Y:n muodon, jotka ovat kiinni toisissaan pohjistaan. Sitä on hankala nähdä paljaalla silmällä, sillä se koostuu suhteellisen himmeistä tähdistä. Helpoin tapa löytää tähdistö on vetää kuvitteellinen viiva selvästi näkyvän Kaksosten (Kravusta oikealle) ja Leijonan välillä (vasemmalla puolella).
 
Rektaskensio: 7t 55m – 9t 20m
Deklinaatio: +7 – +33°
 
Kirkkain tähti: Beta Cancri (Altarf)
 
Mytologia:
Tähän astrologiseen merkkiin liittyy kiinnostava legenda. Sen mukaan Herakles, Zeuksen avioton poika, joutui taistelemaan vesikäärmettä vastaan. Taistelun aikana Hera, jumalien äiti, joka inhosi Heraklesta, lähetti julman kravun tappamaan hänet. Eläin puri Heraklesta kantapäähän, josta hän tuli vihaiseksi. Hän tarttui krapuun ja heitti sen ylös sellaisella voimalla, että se lensi korkealle taivaalle ja jäi niille sijoilleen, jossa näemme sen vielä tänäkin päivänä Kravun tähdistönä.
 
Astrologinen merkitys: Tämän merkin alla syntyneet ihmiset ovat hyvin herkkiä ja tunteellisia. Heitä pidetään sisäänpäinkääntyneinä ja ujoina, mutta samaan aikaan kyvykkäinä olemaan hyvin sosiaalisia ja empaattisia. He ovat varovaisia talousasioissa. Vesi on heidän elementti.
 
Paras havainnointiaika: Talvi
 
Naapuritähdistöt: Ilves, Kaksoset, Pieni Koira, Merikäärme, Leijona

Karhunvartija on tyypillinen keväinen tähdistö, joka on kaukana Linnunradasta, mutta hyvin muistettava. Jotkut näkevät Karhunvartijan paperisena lohikäärmeenä kun taas toiset näkevät jäätelötötterön. Boötes tarkoittaa latinaksi härän ohjastajaa. Otavan seitsemän tähteä (joka on suoraan ylös ja oikealle Ajomiehestä) pidetään tässä käännöksessä härkänä.
 
Kuvio ja sijainti:
Kiitos läheisyyden Otavaan, tämä tähdistö on erittäin nopea ja helppo löytää taivaalta. Ajomies on sirkumpolaarinen ja sen tähden sen voi nähdä ympäri vuoden pohjoisella taivaalla. Koska Ajomies koostuu monista tuplatähdistä, sen voi nähdä hyvin jopa kiikareilla hyvänä yönä. Lähimmät tähdistöt ovat Herkules ja Neitsyt.
 
Rektaskensio: 13t 35m – 15t 50m
Deklinaatio: +7 – +55 astetta
 
Kirkkain tähti: Arcturus (Alpha Böotis)
 
Mytologia:
Legenda kertoo, että Kallisto, joka oli jumalatar Artemiksen lähipiirissä, tuli raskaaksi ja Artemiksen hylkäämäksi. Zeuksen vaimo, Hera, muutti Kalliston karhuksi ja hänen pojastaan Arcasta tuli innokas metsämies. Yhtenä päivä metsällä ollessaan hän tapasi tämän karhun ja halusi tappaa oman äitinsä, koska tietenkään hän ei tunnistanut tätä. Onneksi Zeus puuttui peliin ja esti onnettomuutta tapahtumasta. Zeus lähetti kummatkin taivaalle, äidin Isona Karhuna ja pojan Karhunvartijana.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Lohikäärme, Iso Karhu, Bereniken Hiukset, Neitsyt, Vaaka, Käärme, Pohjan Kruunu, Herkules

Gemini, joka tunnetaan meillä päin paremmin Kaksosina, on hyvin kuuluisa ja tähtitieteellisesti merkittävä tähtikuvio. Linnunrata halkoo sen koillista osaa, se on helposti havaittavissa talvella, jolloin isoja tähtijoukkoja ilmestyy taivaalle. Koska Gemini sijaitsee ekliptikalla, niin Aurinko, Kuu ja planeetat liikkuvat tähdistön poikki.
 
Kuvio ja sijainti:
Kaksoset näyttävät siltä kuin kaksi ihmistä seisoisi rinnakkain. Päät symbolisoivat roomalaisia kaksoisveljeksiä Castoria ja Polluxia. Pollux oli heistä kahdesta se kirkkaampi tähti ja sijaitsee vain 34 valovuoden päässä Maasta. Se loistaa oranssia valoa ja kuuluu osaksi Talvikolmiota. Castor on monitähtijärjestelmä, joka koostuu kolmesta päätähdestä sekä kolmesta toissijaisesta tähdestä.
 
Rektaskensio: 06t 00m – 08t 08m
Deklinaatio: +10 – +35°
 
Kirkkain tähti: Beta Geminorum (Pollux)
 
Mytologia:
Erottamattomien kaksosten nimet, alkuperin kreikkalaisesta mytologiasta, ovat Castor ja Polydeukes, josta tuli myöhemmin Rooman ajalla Castor ja Pollux. Castor oli spartalaisen kuninkaan Tyndareuksen poika, ja Pollux Zeuksen. Yksi heistä oli kuolevainen, toinen oli kuolematon puolijumala. Yhdessä kaksoset kokivat sankarilliset Argonauttien seikkailut, jota yleisesti pidetään kreikkalaisen kirjallisuuden kolmantena suurena seikkailuna, heti Odysseian ja Iliadin jälkeen. Castor kuitenkin kuoli ystävänsä kanssa käydyn riidan päätteeksi, jolloin Pollux pyysi isältänsä Zeukselta jakamaan kuoleman veljensä kanssa. Tästä lähtien he viettivät päivänsä Hadeksessa, tuonelassa, joka oli kerran Olympoksen ja jumalien vuori. Veljellisen rakkauden nimissä heidät sijoitettiin taivaalle.
 
Astrologinen merkitys: Kaksosia pidetään yleisesti ottaen ystävällisinä ja joustavina ihmisinä. Ulospäinsuuntautuneina ja supliikkeina, mutta joskus he vaikuttavat pinnallisilta ja ailahtelevilta. Se on kuitenkin liian hätäinen tulkinta, sillä mikään ongelma ei ole liian iso kaksosille. Heidän elementti on ilma.
 
Paras havainnointiaika: Talvi
 
Naapuritähdistöt: Ajomies, Härkä, Orion, Pieni Koira, Krapu, Ilves

Bereniken Hiukset on aika mitäänsanomaton naapuritähdistöjen, Leijonan ja Karhunvartijan, huomassa. Näet tämän tähdistön enemmän kokoelmana himmeitä tähtiä, joista vain kaksi yltää kokoluokkaan 4.
 
Kuvio ja sijainti:
Bereniken Hiukset sijaitsee keväisellä taivaalla, Leijonan ja Karhunvartijan välissä. Monet sen tähdistä ovat kotoisin avoimesta tähtiklusterista 260 valovuoden päästä. Bereniken suunnasta löytyy myös niin kutsuttu Linnunradan "galaktinen pohjoisnapa".
 
Rektaskensio: 11t 58m – 13t 36m
Deklinaatio: +13 – +33 astetta
 
Kirkkain tähti: Beta Comae Berenices
 
Mytologia:
Bereniken hiukset ei ole mytologinen tähdistö, koska se oli liian myöhäinen lisätä omaksi tähdistöksi. Berenike eli tosielämässä, eikä ole siten mytologinen hahmo. Bereniken täytyi tuohon aikaan leikata pois kauniit, pitkät hiuksensa, jotta hänen rukouksensa sodassa olevan miehen turvallisesta paluusta kuultaisiin. Kuitenkin seuraavana päivänä hiukset katosivat temppelistä, jossa niitä pidettiin. Jumalat olivat niin hyvillään hiuksista, että kunnioittaakseen niitä, he asettivat ne taivaalle.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Leijona, Karhunvartija, Iso Karhu, Ajokoirat, Neitsyt

Ajokoirat ovat myöhäinen Heveliuksen tähdistö. Hevelius lisäsi tämän ja muita tähdistöjä taivaskarttoihin 1690. Ajokoirat ovat suosittu teema tähtivalokuvaajille, sen varsin kirkkaiden tähtien vuoksi, jotka tunnistaa helposti paljaalla silmällä.
 
Kuvio ja sijainti:
Ajokoirien tähdistö on suhteellisen kirkas ja sen voi nähdä paljaalla silmällä pimeinä öinä. Tämä tähdistö on täynnä kauniita kohteita, sisältäen erilaisia tähtisumuja ja galakseja sekä kiinnostavia kaksoisjärjestelmiä. Monet näistä kohteista olivat tuttuja jo Charles Messierille, joka tallensi sen katalogiinsa. Messier löysi spiraaligalaksin M51, joka sijaitsee kolmenkymmenen valovuoden päästä.
 
Rektaskensio: 12t 14m – 06h 07m
Deklinaatio: +27 ° – +52 °
 
Kirkkain tähti: Alpha Canes Venatici
 
Mytologia:
Ajokoirat on varsin tuore tähdistö. Se on niin kutsuttu moderni tähtikuvio, jonka Johannes Hevelius tallensi ensi kertaa tähtikarttaansa. Vastakohtana klassisiin antiikin tähdistöihin, modernit tähdistöt ovat määritelty paljon myöhemmin, eikä niihin liity mytologiaa ja syntytarinoita.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Iso Karhu, Bereniken Hiukset, Karhunvartija