Ostatahti.fi Blog

Härän tähdistö löytyy Auringon kiertoradan pohjois- ja eteläpuolelta. Se on yksi eläinradan kahdestatoista tähdistöstä. Tämä tähdistö näkyy talvella, erityisesti joulukuun ja tammikuun aikaan ja se on merkittävän helppo kohde havaita korostuneiden muotojensa ja kauniiden tähtiensä tähden.
 
Kuvio ja sijainti:
Härkä näyttäytyy taivalla härän muodossa ja se löytyy koilliseen Orionin tähtisumusta. Sen merkittävimpiä ominaisuuksia on sen v-muotoiset tähtimuodostelmat, jotka tunnetaan myös Hyadeina, joista muodostuu härän pää. Härän silmän erottaa Aldebaranin tähden punaisesta hehkusta. Tähdistön toiseksi kirkkain tähti, Elnath, edustaa härän sarven päätä, joka löytyy itään Hyadeista. Lisäksi suhteellisen nuori tähtiryhmä, joka tunnetaan Pleiadesien nimellä, löytyy läheltä Elnathia.
 
Rektaskensio: 18t 40m – 20t 35m
Deklinaatio: -2 – +31°
 
Kirkkain tähti: Aldebaran
 
Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa jumalien kuningas Zeus oli hullaantunut kauniista Europasta. Zeus halusi vietellä kauniin Europan, joten hän naamioitui isoksi, valkoiseksi häräksi. Kun Europa oli poimimassa kukkia, hän tuli näyttävää härkää vastaan, istui sen selkään ja alkoi hyväillä sitä. Hän kiinni kaiken huomion tähän, eikä huomannut härän alkaneen liikkua. He uivat pois ja saapuivat viimein Kreetan saarelle, jossa Zeus paljasti itsensä ja teki Europasta Kreetan kuningattaren. Muistaakseen tapahtumaa, Zeus loi Härän tähdistön.
 
Astrologinen merkitys: Härkiä hallitsee elementti maa, joka tekee heistä käytännöllisiä ihmisiä. Härät, kuten jumalien jumala Zeus, ovat vahvasti intohimoisia ja romanttisia hahmoja. Härkien onni tulee omaa tahtia, kärsivällisesti rakentaen kohti menestynyttä elämää heille itselleen ja perheilleen.
 
Paras havainnointiaika: Talvi
 
Naapuritähdistöt: Ajomies, Perseus, Oinas, Valaskala, Eridanus, Orion, Kaksoset

Vaikka Ilves on mitäänsanomaton, hädin tuskin näkyvä tähdistö, eikä sitä näy Maasta, siinä on erittäin kirkkaita tähtiä. Se on uusien tähtien hautomo, tähtitieteellisten etäisyyksien päässä.
 
Kuvio ja sijainti:
Ilves löytyy Ison Karhun ja Karhunvartijan välistä pohjoiselta tähtitaivaalta. Se on huomaamaton, mutta suhteellisen suuri tähdistö. Ilveksen tähdistö on kuin ketju kirkkaita ja himmeitä tähtiä tähtitaivaan alueella, jossa on harvoja muita tähtiä ympärillä. Erityisen hyvin Ilveksen näkee pimeinä öinä, jolloin voit löytää sen päätähden perusteella, jonka kirkkaus on alle kolmen magnitudin.
 
Rektaskensio: 06t 16m – 09t 42m
Deklinaatio: +32 – +61 astetta
 
Kirkkain tähti: Alpha Lyncis
 
Mytologia:
Johannes Hevelius listasi tämän tähdistön tähtikarttoihin vasta vuonna 1690, Ilveksestä ei löydy kreikkalaista alkumyyttiä. Ilveksen nimi liittyy kuitenkin siihen asiaan, että se on varsin tumma tähdistö. Sen selkeät rajat antoivat sille nimeksi Ilves, joka päätettiin 1930 Kansainvälisen Astronomisen Unionin (IAU) kokouksessa.
 
Paras havainnointiaika: Ympäri vuoden
 
Naapuritähdistöt: Iso Karhu, Kirahvi, Ajomies, Kaksoset, Krapu, Iso Leijona, Pieni Leijona

Pieni Leijona ei lukeudu klassisten, muinaisten tähdistöjen joukkoon. Siksi sillä ei ole mytologista taustahistoriaa. Tähdistön nimeäminen tapahtui 1930-luvulla ja se oli muistiinjäävä virhe, joka on säilynyt näihin päiviin saakka. Lisätessään kreikkalaisia kirjaimia tähtiin, tähtitieteilijä Francis Baily, ei epähuomiossa huomannut, että Pieneen Leijonaan jäi lisäämättä kirjain alfa. Hän antoi vahingossa yhdelle kirkkaimmista tähdistä vahingossa kirjaimen beta, joka on säilynyt käytössä tähän päivään asti.
 
Kuvio ja sijainti:
Pienemmän Leijonan tähdistö sijaitsee Leijonan ja Ison Karhun välissä pohjoisella taivaalla. Pienellä Leijonalla on useita kaksoistähtiä, kuten 40 Leo Minoris ja 11 Leo Minoris, jonka kirkkaus vaihtelee 372 päivän jaksoissa magnitudien 6.3 ja 13 välillä.
 
Rektaskensio: 09t 22m – 11t 06m
Deklinaatio: +22° – +41°
 
Kirkkain tähti: Praecipua (46 LMi)
 
Mytologia:
Koska Pieni Leijona ei tullut tähdistöihin kuin vasta vuonna 1687 Johannes Heveliuksen esittelemänä, tällä tähdistöllä ei ole kreikkalaista syntytarinaa ja mytologista juuria. Hevelius lisäsi Pienen Leijonan tähtikarttaansa 1690 vain pienenä täytekuviona. Gdańskilainen tähtitieteilijä nimesi tähtiä jopa kreikkalaisten kirjaimien mukaan, ja vuonna 1930 siitä tuli yksi kirkkaimmista tähdistä, kreikkalaisen beta-kirjaimen liityttyä siihen.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Iso Karhu, Leijona, Krapu, Ilves

Aries on pieni tähdistö, jolla on suuri merkitys. Kirkkaat tähdet α (Hamal), β (Sheratan) ja γ (Mesarthim) edustavat kaarta. Aurinko astuu Oinaaseen 19. huhtikuuta ja pysyy siellä toukokuun puoleenväliin saakka. Joka tapauksessa, Oinas näkyy parhaiten syksyllä.
 
Kuvio ja sijainti:
Oinas löytyy Kolmion tähdistöstä etelään, länteen Kaloista. Oinas näyttäytyy taipuneena kaarena, joka vaatii katsojalta erittäin värikästä mielikuvitusta nähdä pässi tässä tähtikuviossa. Beta Arietis on kaksoistähtijärjestelmä. 53 Arietis on toinen mielenkiintoinen tähti Oinaan tähdistössä. Lähes tulkoon näkymätön paljaalle silmälle, mutta se hämmästyttää tähtitieteilijöitä valtavalla nopeudella, jolla se liikkuu avaruuden halki - taivaltaen yli 250 kilometriä sekunnissa.
 
Rektaskensio: 01t 46m – 03t 29m
Deklinaatio: +10 – +31 astetta
 
Kirkkain tähti: Alpha Arietis (Hamal)
 
Mytologia:
Ensimmäinen maininta Oinaasta löytyy mesopotamialaisesta kulttuurista, yli 5000 vuoden takaa. Silloin tähdistö tunnettiin paremmin Viljelijänä. Tulkinta pässistä on saanut juurensa Kultaisen villan tarinasta. Kultahiuksinen, siivekäs olympolaisten jumalien lähettämä pässi, pelasti prinssi Phrixuksen uhrialttarille joutumiselta perimyskiistassa. Kiitollisena tästä Phrixus uhrasi pässin, joka myöhemmin nousi taivaisiin. Hänen Kultaisesta villasta tuli jälkeenpäin legendaarinen pyhäinjäänne. Vielä kauan kuolemansa jälkeen pässi pysyi keskeisellä sijalla kreikkalaisissa tarustoissa, esimerkiksi kuuluisassa Argonauticassa.
 
Astrologinen merkitys: Oinaiden sanotaan olevan intohimoisia ja päättäväisiä. Suoraan seinien läpi, on oinaiden motto. Rehellisyys ja sympaattisuus tekee heistä miellyttäviä tuttavuuksia.
 
Paras havainnointiaika: Syksy
 
Naapuritähdistöt: Kolmio, Perseus, Härkä, Valaskala, Kalat

Pieni Koira on kovin vaatimaton tähdistö, jonka löytämiseksi sinun kannattaa etsiä sen olkatähteä, Betelgeusea, Orionin tähdistössä. Pieni Koira on yksi kreikkalaisen astronomin Ptolemaioksen kuvaamista 48 tähdistöstä. Muinaiskreikaksi tähdistön päätähti Procyon tarkoittaa "ennen koiraa". Procyonia kutsuttiin myös koiratähdeksi.
 
Kuvio ja sijainti:
Pienen Koiran tähdistö on kaikin tavoin aivan tavallinen ja pieni tähdistö. Etsijä löytää sen Kaksosten tähdistön eteläpuolelta. Lukuun ottamatta aivan Antarktiksen sisäosia, Pieni Koira näkyy vuoden ympäri, maailman ympäri.
 
Rektaskensio: 07h 08m – 06h 11m
Deklinaatio: +0 ° – +13 °
 
Kirkkain tähti: Prokyon (α Canis Minoris)
 
Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa Dionysos oli päihtymyksen jumala, joka opetti viljelijä Icariusta puristamaan viinirypäleitä. Icarius tarjosi samaa paimenille, jotka nauttivat siitä paljon. Kiireessään he kuvittelivat, että Icarius oli myrkyttänyt heidät, joten heidän täytyi tappaa hänet. Erigone, Icariuksen tytär, etsi isäänsä pienen koiran kanssa. Paimenia rankaistiin ja "Pieni Koira" sai kunniapaikan taivaankannelta. Toisessa versiossa syntytarinasta "Pieni Koira" on metsästäjä Orionin koirakumppani.
 
Paras havainnointiaika: Talvi
 
Naapuritähdistöt: Yksisarvinen, Kaksoset, Krapu, Vesikäärme

Kalat on yksi kiinnostavimmista tähdistöistä, jota voidaan havainnoida maasta käsin. Se on todella eriskummallinen tähtikuvio. Yhtenä eläinradan merkkinä, se sijaitsee ekliptikalla, samalla tasolla kuin kiertävät planeetat. Tämä tarkoittaa, että Aurinko, Kuu ja aurinkokuntamme planeetat näyttävän aika ajoin liikkuvan tähdistön halki maasta katsottuna.
 
Kuvio ja sijainti:
Kalat on hyvin laaja yötaivaan tähdistö pinta-alansa puolesta. Laajasta koostaan huolimatta sitä ei ole helppo havaita, erityisesti asutuilla alueilla. Sen kirkkain tähti, Alrischa, on magnitudiltaan vain 3.5. Tähtiharrastajat käyttävät Pegasuksen tähdistöä, joka tunnetaan Syksyn Kolmiona, apuna lähellä sijaitsevien Kalojen löytämiseksi. Pitkän muotonsa vuoksi Kalat usein tuo moderneille ihmisille mieleen skootterin.
 
Rektaskensio: 22t 51m – 2t 6m
Deklinaatio: -6 – +34°
 
Kirkkain tähti: Alpha Piscium (Alrischa)
 
Mytologia:
Kreikkalainen mytologia kertoo tarinaa, jossa Zeus tappoi isänsä Kronoksen, ja kävi sotaa Maan jumalatarta Gaiaa vastaan. Zeus vangitsi Gaian lapset, Titaanit, jonka vuoksi Gaia loi Typhon-hirviön kostamaan Zeukselle ja Olympus-vuoren jumalille. Hirviöllä oli sata lohikäärmeen päätä ja se oli niin pelottava, että jopa jumalatar Afrodite pelkäsi sitä. Hän heitti itsensä Eufratesiin paetakseen, jossa hänet pelasti kaksi kalaa. Kiitollisuudenosoituksena tästä jumalatar ikuisti heidät yötaivaalle Kaloina. Toiset legendat väittävät, että tähdistö on merihirviön luuranko, joka syntyi Perseuksen pelastaessa prinsessa Andromedaa.
 
Astrologinen merkitys: Kalat on eläinradan merkki, joka tekee kaikista helmikuun 21. päivän ja maaliskuun 20. päivän välillä syntyneistä ovat Kaloja. Kaloja pidetään yleensä sosiaalisina ja rakastettavina, vaikka ehkä hiukan huithapeleina ja epäjärjestelmällisinä. Heillä on usein taiteellisia lahjoja ja ujoa viehätystä. Kalojen elementti on vesi.
 
Paras havainnointiaika: Syksy
 
Naapuritähdistöt: Andromeda, Kolmio, Pegasus, Vesimies, Valaskala, Oinas

Kirahvi on loistava, hiukan silmiinpistävä tähdistö pohjoisella tähtitaivaalla. Kefeus ja Kassiopeia ovat sen naapureita, kuten myös Iso Karhu ja Pieni Karhu sekä Lohikäärme. Kirahvi on ensimmäinen moderni tähdistö, joka tietoisuuteemme toi ensi kertaa vuonna 1612 hollantilainen Petrus Plancius. Hän lisäsi sen niin sanottuna täytekuviona.
 
Kuvio ja sijainti:
Kirahvi sijaitsee huomaamattomasti isompien naapuriensa Ison Karhun, Kassiopeian ja Karhunvartijan välissä. Tässä tähdistössä on muutamia kiinnostavia kohteita, kuten lähigalakseja ja keltaisia ja sinisiä superjättiläisiä. Esimerkiksi Alpha Camelopardalis, superjättiläinen tuhansien valovuosien päässä.
 
Rektaskensio: 03t 15m – 14t 27m
Deklinaatio: +52 – +86 astetta
 
Kirkkain tähti: Beta Camelopardalis
 
Mytologia:
Tällä tähdistöllä ei ole mytologista syntytarinaa, sillä se on yksi moderneista tähdistöistä. Kirahvin tähdistöt olivat liitetty antiikkiin. Vasta vuonna 1612 Petrus Plancius kutsui tätä tähdistöä täytetähdistöksi ja siten se sai nimen Kirahvi, joka on lyhennelmä latinankielisestä nimestä Camelopardalis.
 
Paras havainnointiaika: Ympäri vuoden
 
Naapuritähdistöt: Lohikäärme, Pieni Karhu, Kefeus, Kassiopeia, Perseus, Ajomies, Ilves, Iso Karhu

Yksisarvisen löytää etelään päiväntasaajalta, jossa se on varsin huomiota herättämättä. Yksisarvinen hyötyy Linnunradan nauhasta, joka kulkee sen halki. Yksisarvisesta tekee mielenkiintoisen havainnointikohteen tähtitieteilijöille sen useat tähtisumut ja muut taivaankappaleet.
 
Kuvio ja sijainti:
Yksisarvinen löytyy itään Orionin tähdistöstä ja pohjoiseen Ison Koiran tähdistön kirkkaasta tähdestä. Tähdistössä on vain kaksi tähteä, joiden magnitudi on enemmän kuin neljä. Silti siinä voi havainnoida useita Linnunradan kauniita kohteita. Esimerkiksi avoin klusteri M50 on hyvin ihailtava ja hyvin tunnettu Rosetten tähtisumu. Yksisarvisen pään muodostaa kolmio ja voit erottaa myös etukavioiden etupuoliskon.
 
Rektaskensio: 05t 55m – 08t 11m
Deklinaatio: -11 – +11 astetta
 
Kirkkain tähti: Beta Monocerotis
 
Mytologia:
Yksisarvinen ei lukeudu varhaishistorian 48 klassisen tähdistön joukkoon, joten sillä ei ole mytologiaa tai jumalallista syntytarinaa.
 
Paras havainnointiaika: Talvi
 
Naapuritähdistöt: Pieni Koira, Iso Karhu, Kaksoset, Orion, Susi, Vesikäärme

Ajomies on yksi Ptolemaioksen kuvaamista alkuperäisistä 48 tähdistöstä. Tähdistö liikkuu taivaalla kovaa vauhtia ja noin kolmentoista tuhannen vuoden kuluttua se siirtyy päiväntasaajalle. Sen liikkeen ja sijainnin vuoksi Ajomies on helposti tunnistettava tähdistö. Babylonialaiset keksivät tähdistön nykyisen nimen. Latinaksi Ajomiehen nimi Auriga tarkoittaa sotavaunujen ajajaa tai ruorimiestä.
 
Kuvio ja sijainti:
Ajomiehen naapuritähdistö, Härkä, lainasi sille yhden tähden, josta muodostuu melkein säännöllinen viisikulmio. Sen päätähti, Capella, on kolmanneksi kirkkain tähti pohjoisella taivaalla. Eteläisin tähti, Alnath, joka täydensi viisikulmion, tunnettiin aiemmin nimellä γ Aurigae, Aurigan tähdistössä. Määritettyään tähdistön rajat selkeästi Kansainvälinen Astronominen Unioni (IAU) päätti, että tähti lukeutuu nykyisin Härän tähdistöön. Tähdistön läpi kulkee Linnunradan tähdikäs panta. Sen takia sieltä löytyy useita kiinnostavia kohteita, kuten tähtiklustereita ja kirkkaita tähtisumuja havainnoitavaksi.
 
Rektaskensio: 4t 35m – 7t 30m
Deklinaatio: +28 – +56 astetta
 
Kirkkain tähti: Capella (Alpha Aurigae)
 
Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa, seppä Hephaestuksen poika Erichthonius, liitetään Härän tähdistöön. Erichthonius oli quadrigan luoja, neljän hevosen vetämät sotakärryt. Kun hän voitti Amphictycon taistelussa, hänestä tuli Ateenan kuningas. Tästä hän sai kiittää paljon älykkyyttään. Viimeiseksi Zeus palkitsi hänet kuoleman jälkeen taivaspaikalla.
 
Paras havainnointiaika: Syksy
 
Naapuritähdistöt: Kirahvi, Perseus, Härkä, Kaksoset, Ilves

Tunnetaan myös pienenä Otavana, Pieni Karhu on yksi tähtitietelijöitä eniten kiinnostavia tähtikuvioita. Pieni Karhu (Ursa Minor latinaksi) on tähdistö pohjoisella taivaalla. Se näkyy Euroopassa ympäri vuoden, ja joskus sitä sanotaan myös pieneksi Otavaksi. Tähdistön päätähti on Polaris, joka on yksi taivaan tärkeimpiä tähtiä astronomeille. Kaikki taivaankappaleet näyttävät kääntyvän päivän aikana tämän tähden ympäri. Polarikselle on annettu myös tärkeä rooli intialaisissa pyhissä kirjoituksissa, Vedassa, jossa se johtaa ryhmää jumalia.
 
Kuvio ja sijainti:
Pieni Karhu on samanlainen muodoltaan Isoon Karhuun verratessa, jota joskus kutsutaan isoksi Otavaksi. Tämän takia Pientä Karhua sanotaan joskus pieneksi Otavaksi. Toisin kuin iso Otava, Pienen Karhun "kädensija" ei ole suora vaan taittunut. Tähtikuvion päätähti, Polaris, pysyy paikalla öisellä taivaalla. Tähden sijainnin korkeus pohjoisessa vastaa katsojan leveysastetta.
 
Rektaskensio: 0h 0m – 24h 00m
Deklinaatio: +65 – 90 astetta
 
Kirkkain tähti: Alpha Ursae Minoris (Polaris tai Napatähti)
 
Mytologia:
Kallisto oli kaunis nymfi, joka veti Zeusta puoleensa. Hän synnytti myöhemmin jumalalle pojan, Arcasin. Zeuksen vaimo, Hera, muutti Kalliston karhuksi. Vuosia myöhemmin, kun Arcas oli metsässä saaliinpyynnissä, Hera varmisti, että Kallisto kohtaa poikansa. Arcas oli tahtomattaan tappaa äitinsä, ennen kuin Zeus puuttui asiaan. Jumala asetti Kalliston taivaisiin Isoksi Karhuksi ja varmisti myöhemmin, että Arcas liittyi hänen rinnalle Pienenä Karhuna.
 
Paras havainnointiaika: Ympäri vuoden, paras keväällä
 
Naapuritähdistöt: Kassiopeia, Lohikäärme, Kirahvi, Iso Karhu, Kefeus