Ostatahti.fi Blog

Vaaka ei ole taivaan parhaiten määriteltyjä tähdistöjä, vaikka se sisältää kaksoistähtijärjestelmän. Vaaka näkyy pohjoisella pallonpuoliskolla tammikuusta heinäkuuhun saakka. Vaikka se koostuu himmeistä tähdistä, sen kirkkain tähti on Al-Shamali (pohjoinen kynsi). Kokemattomat tähtiharrastajat saattavat kokea hankaluuksia Vaa'an muodon selvittämisessä, sillä vaatii rikasta mielikuvitusta nähdä vaaka tähtikuviossa. Aurinko ilmestyy kuvioon lokakuun lopusta aina marraskuun puolenvälin tienoille. Vaaka on yksi eläinradan kahdestatoista merkistä.
 
Kuvio ja sijainti:
Vaaka sijaitsee Neitsyen ja Skorpionin välissä, joista ensimmäinen idässä ja toinen lännessä. Zuben Al-Shamali on tähdistön selvästi näkyvin tähti, joka muodostaa tähdistön vaaka-elementin. Tähti on sininen kääpiö ja se sijaitsee kokonaan suoralla ekliptikalla. Vaa'an erottuvin ominaisuus on Alpha Librae, joka on tosiasiassa kaksoistähti. Tämän taivaan ilmiön pääsee todistamaan Maasta suhteellisen yksinkertaisesti, esimerkiksi kiikareiden avulla.
 
Rektaskensio: 14t 21m – 16t 02m
Deklinaatio: -30 – 0°
 
Kirkkain tähti: Beta Librae (Zuben el-Schemali)
 
Mytologia:
Muinaiset sumerialaiset tunsivat tähdistön Vaakana, vaikka nimen alkuperä on jäänyt hämärän peittoon. Jotkut epäilevät, että nimi saattaa liittyä syyspäiväntasaukseen, jolloin Aurinko kulki tähdistön läpi ja päivän ja yön pituus oli täysin 'vatupassissa'. Se saattaa periytyä myös tuon ajan veronkerääjien käyttämistä vaaoista. Niin babylonialaiset kuin kreikkalaiset viittasivat tähdistöön "Skorpionin saksina". Myöhemmin roomalaiset tunnistivat Vaa'an oikeuden jumalattaren Astraean pitäminä vaakoina.
 
Astrologinen merkitys: Tämän tähtimerkin alla syntyneitä ihmisiä pidetään yleensä avaramielisinä ja älykkäinä. He ovat innostuneita puuhaamaan erilaisia hankkeita, mutta saattavat vaikuttaa vähän epävakailta. Heidän sovittelevuus ja halu auttaa muita tekee heistä pidettyjä ihmisiä. Vaa'an elementti on ilma.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Neitsyt, Käärmeenkantaja, Skorpioni, Susi

Kettu, tai "Fox Vulpecula", kuten sitä myös kutsutaan, on hyvin himmeä tähdistö pohjoisella taivaankannella. Tunnistettavissa ketun selkälinjasta, ulottuen hännästä kuonoon.
 
Kuvio ja sijainti:
Kettu sijaitsee Joutsenen ja Nuolen välissä, joista ensimmäinen oikealla ylhäällä ja toinen alhaalla vasemmalla. Yksikään tähdistä ei ole kokoluokkaa 4 kirkkaampi, mutta se venyy Linnunradan kirkkaan osan halki, mikä tekee siitä kiinnostavan havaintokohteen. Kettu sisältää joukon avoimia tähtijoukkoja, joita voi havainnoida kohtuullisen helposti. Sen erityisiä kohteita ovat planetaarinen tähtisumu M 27 ja avoin tähtijoukko Collinder 399. Ketun kirkkain tähti on punainen jättiläinen Anser.
 
Rektaskensio: 18t 57m – 21t 30m
Deklinaatio: +19 – +29 astetta
 
Kirkkain tähti: Anser (Alpha Vulpeculae)
 
Mytologia:
Ketun tähdistö luokiteltiin ensimmäisen kerran 1690, joten se ei ole osa klassisia, kreikkalaisia mytologisia tähtikuvioita. Sen paikalla oli ennen "Kettu ja Hanhi", mutta hanhi ei enää ole tähdistö. Ikävä kyllä näiden kahden eläimen välillä ei tunneta yhteyttä mytologiassa, mutta ne saattavat jollain tapaa liittyä ylijumala Zeukseen, kuten jotkut toisetkin taivaan tähdistöt, jotka on luotu lohdutukseksi häviöstä taistelussa. Ikävä kyllä emme tiedä ketun ja hanhen yhteistä tarinaa, joka heidät aikoinaan saattoi samaan tähdistöön.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Joutsen, Lyyra, Herkules, Nuoli, Delfiini, Pegasus

Pieni Hevonen, joka tunnetaan myös nimellä Varsa, koostuu vain neljästä näkyvästä tähdestä, jotka eivät paljon säväytä. Tähdistön muoto on kuin pienellä hevosella, ja vain yksi sen tähdistä on kirkkaampi kuin koko 4.
 
Kuvio ja sijainti:
Pienen Hevosen tähdistö on pienimpiä tähdistöjä taivaalla. Sitä pienempi on vain Etelän risti. Tämän tähdistön naapurista löytyy Pegasus.
 
Rektaskensio: 20t 56m – 21t 26m
Deklinaatio: +2 – +13 astetta
 
Kirkkain tähti: Alpha Equulei (Kitalpha)
 
Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa, yksi myytti liittää Pegasuksen Celeris-varsaan (joka tarkoittaa nopeutta tai vikkelää), joka oli siivekkään Pegasuksen jälkeläinen tai veli. Merkurius antoi Celeriksen Castorille. Toiset myytit kertovat, että Pegasus on Poseidonin sauvasta löyty hevonen kilpailussa, jossa Poseidon ja Athena kamppailivat paremmuudesta. Pegasusta kutsutaan usein Equus Primukseksi, tai ensimmäiseksi hevoseksi.
 
Paras havainnointiaika: Syksy
 
Naapuritähdistöt: Pegasus, Delfiini, Vesimies

Delphinus (Delfiini) on pieni tähdistö taivaalla, jonka tunnistaa selvärajaisesta timantin muotoisesta kuviosta pohjoisella taivaankannella. Sen pystyy näkemään itään Altairista, joka on erittäin kirkas tähti Kotkan tähdistössä. Ystävällinen delfiini loikkaa Altairin yli taivaisiin.
 
Kuvio ja sijainti:
Tämä tähdistö sijaitsee Linnunradalla ja on erityisen selkeästi tunnistettavissa selkeän ja tiivin muotonsa ansiosta. Timantin muotoinen tähtirykelmä muodostaa delfiinin ruumiin, ja etelän viides tähti täydentää pyrstön. Kuten Orionin tähdistö, Delfiini sijaitsee päiväntasaajan seudulla ja sitä voi katsoa mistä päin maailmaa tahansa, lukuunottamatta Antarktista.
 
Rektaskensio: 20t 14m – 21t 08m
Deklinaatio: +2 – 21 astetta
 
Kirkkain tähti: Beta Delphini (Rotanev)
 
Mytologia:
Delfiinin mytologia kertoo tarinaa Lesboksen Arionista - kuuluisasta kreikkalaisesta runoilijasta ja muusikosta, joka keräsi mahtavan kokoelman aarteita. Merimatkalla Arionin purjehdustoverit pettivät tämän hänen omaisuutensa tähden, toteuttaen kuitenkin hänen viimeisen toiveen: soittaa viimeinen laulu lyyralla. Soittaessaan kaunista sävelmää, Arion heitettiin mereen, jossa delfiinit pelastivat hänet ja veivät taivaisiin selässään. Arionilla, hänen lyyralla ja delfiineillä on nyt pysyvä paikka tähtitaivaalla. Vaihtoehtoinen legenda kertoo tarinaa meren jumala Poseidonista ja hänen tuoreesta vaimosta Amphitritesta, joka pakeni Atlas-vuorille säästämään neitsyyttään. Poseidon lähetti delfiinin tiedustelemaan ja houkuttelemaan Amphitritea palaamaan. Kun hän sai onnistuneesti tuotua hänet takaisin, jumala antoi delfiinille palkaksi taivaspaikan ja näin syntyi Delfiinin tähdistö.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Kettu, Nuoli, Kotka, Vesimies, Pegasus, Pieni Hevonen

Joutsen on yksi kauniimmista tähdistöistä yötaivaalla, joka tunnetaan myös nimellä Cygnus. Hyvin tyylikäs, jonka lyövät siivet liukuvat Linnunradalla. Muotonsa vuoksi sitä kutsuttiin usein Pohjoisen ristiksi. Tämä on yksi Ptolemaioksen mainitsemista varhaisista 48 tähdistöstä. Avaruuskaukoputki Kepler on vasta löytänyt toisen "Joutsenen" noin kahden tuhannen valovuoden päästä toisesta aurinkokunnasta, jossa on kuusi planeettaa.
 
Kuvio ja sijainti:
Kaksi riviä kauniita tähtiä antavat mahtavan vaikutuksen tästä tähdistöstä. Kirkkain tähti, Deneb, edustaa pyrstöä ja loput edustavat joutsenta ja sen pitkää, kurkottavaa kaulaa. Joutsenen ohi kulkee Linnunradan kirkas panta ja monia huomattavan kiinnostavia kohteita.
 
Rektaskensio: 19t 07m – 22t 03m
Deklinaatio: +27 – 61 astetta
 
Kirkkain tähti: Deneb (Alpha Cygni)
 
Mytologia:
Kreikkalaisen jumalan Zeuksen väitetään vietelleen Ledan sen jälkeen, kun hän oli muuttunut joutseneksi. Jumalat usein muuttuivat eläimiksi, eikä heitä heti tunnistanut jumaliksi, mitä he olivat. Leda oli spartalaisen kuninkaan Tyndaruksen vaimo, jonka kanssa hän nukkui yön oli. Myöhemmin Leda muni kaksi munaa, joista yksi oli jumalallista alkuperää, toisen munan ollessa ihminen ja siten kuolevainen. Jumalallista alkuperää olevasta munasta kuoriutuivat Helena ja Pollux. Helenasta tiedämme, että häntä pidettiin aikansa kauneimpana naisena. Tämä kauneus on ollut niin vaikuttavaa, että jokainen mies, joka näki Helenan, halusi omistaa hänet. Vain kaksitoista vuotiaana, hänet kaappasi Theseus ja Pirithous. Toisesta munasta kuoriutui Clytemnestra ja Polluxin kaksoisveli, Castor. Kunnioitamme tätä kaksinkertaista lisääntymistä asettamalla Joutsenen ikuisesti taivaalle.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Kefeus, Lohikäärme, Lyyra, Sisilisko, Kettu, Pegasus

Kotka on näyttävä tähdistö kesäisellä ja syksyisellä pohjoisella taivaankannella. Se on oman Linnunratamme tasolla. Sen päätähti Altair on kymmenen kertaa valovoimaisempi kuin oma aurinkomme, ja sen kirkkaus tekee siitä erityisen näkyvän kohteen yötaivaalla.
 
Kuvio ja sijainti:
Kotkan päätähti Altair (α Aquilae) on huomattavan kirkas ja huomiota herättävä tähti. Se muodostaa osan laajennetusta Etelän Kolmiosta. Sen välittömästä läheisyydestä löytyvät kirkkaat tähdet Tarazed (γ Aquilae) sekä Alschain (β Aquilae). Yhdessä nämä kolme tähteä muodostavat Kotkan pään. Loput tähdet edustavat linnun levitettyjä siipiä.
 
Rektaskensio: 18t 40m – 20t 35m
Deklinaatio: -12 – 8 astetta
 
Kirkkain tähti: Altairin näennäinen kirkkaus on 0.8 magnitudia. Yhdessä tähdet Deneb, Joutsenen tähdistössä (Alpha Cygni) ja Vega (Alpha Lyrae), muodostavat niin kutsutun Etelän Kolmion.
 
Mytologia:
Yksi Herkuleksen kahdestatoista urotyöstä oli kerätä Hesperidien kultaisia omenia. Matkalla sankari kohtasi kuitenkin epäonnisen Prometheuksen, joka oli vangittu ketjulla kiveen. Zeus, jumalista suurin, oli langettanut rangaistuksen, koska Prometheus oli toiminut vastoin hänen tahtoaan ja auttanut ihmiskuntaa tuomalla heille tulen ja tiedon. Joka päivä kotka tuli, irrotti ja söi palan Prometheuksen maksasta. Herkules tappoi kotkan nuolella ja vapautti Prometheuksen kiipelistä.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Vesimies, Delfiini, Nuoli, Herkules, Käärme, Kilpi, Jousimies, Kauris

Neitsyt on poikkeuksellisen laaja tähdistö, joka sijaitsee suoraan ekliptikalla (rata, jota Aurinko seuraa vuoden aikana). Tämän takia tähdistö on yksi kahdestatoista eläinradan tähdistöstä. Sen yksi näyttävimmistä ominaisuuksista on laaja Virgon galaksiryhmä, joka koostuu noin kahdesta tuhannesta galaksista.
 
Kuvio ja sijainti:
Neitsyt on poikkeuksellisen laaja tähdistö, jonka kanssa samoissa suhteissa kilpailee vain Vesikäärmeen tähdistö. Neitsyt on asemissa Leijonan ja Vaa'an tähdistöjen välissä. Tässä joukossa Neitsyt näyttäytyy istuvassa asennossa olevalta naiselta.
 
Rektaskensio: 11t 37m – 15t 11m
Deklinaatio: -23 – +14°
 
Kirkkain tähti: Spica
 
Mytologia:
Neitsyen syntymätarinasta on kaksi suosittua myyttiä. Yhdessä kreikkalaisessa myytissä maanalaisen maailman jumala Hades kaappasi yhtenä päivänä Persephonen, hedelmällisyyden jumalattaren ja neitsyen. Hänen äiti Demeter yritti turhaan löytää häntä ja päätti lopulta pilata sadon epätoivossaan. Yrittäessän lepytellä häntä, Hades antoi Persephonen palata joka vuosi keväällä auttamaan häntä sadonkorjuussa. Tämä selittää Neitsyen näkyvyyden, sillä se on nähtävissä vain maaliskuusta elokuuhun joka vuosi. Neitsyt-teema jatkuu jumalatar Astraean tapauksessa, joka oli Zeuksen tytär, ja joka kyllästyi vanhan ukon sotiin ja päätti nousta taivaisiin muuttuen Neitsyen tähdistöksi, jossa hän pitää oikeuden punnuksia käsissään.
 
Astrologinen merkitys: Neitsyen tähtimerkki on Maan symboli, ja kuten kaikki Maan merkin alla syntyneet ihmiset, he ovat käytännönläheisiä ihmisiä. Erityisesti neitsyet pitävät järjestyksestä asioiden tekemisestä oikean kaavan mukaan. Heillä on taipumusta täydellisyyden tavoitteluun ja he eivät kestä kevytmielistä käytöstä.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Leijona, Malja, Korppi, Merikäärme, Vaaka, Käärme, Karhunvartija

Nuolen tähdistö koostuu vain muutamasta tähdestä. Se myös oikeasti näyttää lentävältä nuolelta. Tämä tekee tähdistöstä iskevän ja muistettavan. Nuolen tähdistö on kolmanneksi pienin taivaan tähtikuvioista. Toisaalta, tämä tähti löytyy Ptolemaioksen alkuperäiseltä tähtikuvioiden luettelosta ja siksi se on yksi vanhimpia tunnettuja tähdistöjä.
 
Kuvio ja sijainti:
Nuoli sijaitsee pohjoiseen Vesimiehen tähdistöstä ja näyttää nuolelta, joka on lentämässä lännestä itään. Se koostuu neljästä luokan 3 ja 4 tähdestä. Se sijaitsee Linnunradalla, tarkalleen ottaen Joutsenen ja Kotkan tähdistön välissä. Muita sen naapureita ovat Ketun, Herkuleksen ja Delfiinin tähtikuviot.
 
Rektaskensio: 18h 57m – 20t 20m
Deklinaatio: +16 – +21 astetta
 
Kirkkain tähti: Gamma Sagittae
 
Mytologia:
Prometheuksen väitetään varastaneen tuli taivaasta. Zeus rankaisi häntä tästä, sillä hän sai Prometheuksen kiinni ja heitti tämän Kaukasuksen aavikolle. Hän sitoi Prometheuksen kiveen kielekkeen ylle. Hän joutui odottamaan ilman ruokaa, juomaa ja unta - kuin varas. Joka päivä kotka, nimeltään Ehton, tuli ja söi palan Prometheuksen maksaa. Mutta se kasvoi ja uudistui joka päivä uudelleen, sillä Prometheus oli kuolematon. Herkules, kreikkalainen sankari, tuli ja tappoi kotkan Sagittalla (Nuoli), josta syystä se on nostettu taivaalle kunniapaikalle. Tämä on kuitenkin vain yksi useista mahdollisista myyteistä. Toisessa versiossa nuoli edustaa kosmista valoa.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Herkules, Kotka, Delfiini

Lyyra on pieni, mutta erottuva tähdistö, jonka näkee helposti kesällä ja syksyllä. Lyyra on pohjoisella pallonpuoliskolla. Löydät tämän tähdistön varsin helposti, erityisesti kun tiedät, että se on Linnunradan pohjoispuolella. Lyyran tähdistön nimi tulee muinaisesta kielisoittimesta, jota myös kutsuttiin lyyraksi.
 
Kuvio ja sijainti:
Lyyralla on tasasivuisen suunnikkaan muoto: lyyran kielet. Lyyraa on mukava katsella, sillä on erittäin kirkas päätähti, Vega. Tämä on pohjoisen taivaankannen toiseksi kirkkain tähti, ja viidenneksi kirkkain tähti koko yötaivaalla. Lyyra on pohjoiseen Linnunradasta ja se on suhteellisen helppo havaita. Tästä tähdistöstä löytyy monia erilaisia galaktisia pilviä, eri kirkkauksin.
 
Rektaskensio: 18t 13m – 19t 28m
Deklinaatio: +25° – +47°
 
Kirkkain tähti: Alpha Lyrae (Vega)
 
Mytologia:
Kielisoitin lyyra, jonka Hermeksen, kreikkalaisen jumalan, sanotaan keksineen. Tämä musiikki-instrumentti annettiin Apollolle, hänen velipuolelle. Apolloa kutsuttiin myöhemmin Orpheukseksi, kuuluisaksi instrumentin soittajaksi. Lyyran avulla Orpheus puijasi tuonelan jumalan, Hadeksen, pelastamaan puolisonsa Eurydiken tuonelasta. Käärme puri ja tappoi Eurydiken. Lähtiessään vainajalasta, Orpheus jätti noudattamatta sääntöä, joka kielsi katsomasta taakse. Hän kuoli, ja samana hetkenä lyyra nostettiin taivaisiin hänen kunniakseen. Eurydike pysyi vankina tuonelassa.
 
Paras havainnointiaika: Kesä
 
Naapuritähdistöt: Lohikäärme, Herkules, Kettu, Joutsen

Leijona on huomiota herättävä keväisen taivaan tähdistö. Näyttävyyden lisäksi tällä eläinradan tähdistöllä on oma astrologinen merkitys. Se sijaitsee ekliptikalla.
 
Kuvio ja sijainti:
Leijonan erottaa muista, sillä se muodostaa taipuvan linjan tähtiä, joka tunnetaan myös sirppinä. Linjan sanotaan edustavan leijonan harjaa. Tähdistössä on sellaisia kirkkaita tähtiä kuin Denebola, Regulus, Algieba (γ) ja kehon δ Leonis, siinä missä tähdet ζ μ ja ε Leonis muodostavat leijonan pään. Leijonan tähdistössä on muutamia huomattavia kaksoistähtiä.
 
Rektaskensio: 12t 00m – 09t 15m
Deklinaatio: +0 – +30°
 
Kirkkain tähti: Alpha Leonis (Regulus)
 
Mytologia:
Kreikkalaisessa mytologiassa tähdistö edusti "Nemealaista Leijonaa", joka runteli kyliä ja eli Nemean kaupungin lähettyvillä. Kiitos taianomaisen turkin, leijona oli voittamaton hyökkäyksiä vastaan – kaikki aseet yksinkertaisesti ponnahtivat lyönnistä pois. Lopulta Herakles, jonka tunnemme paremmin Herkuleksena, tappoi pedon yhtenä isänsä Zeuksen antamista urotöistä. Yritettyään ensin onnistumatta nitistää pedon miekalla, hän kuristi leijonan paljain käsin. Myöhemmin Herakles puki turkin ylleen ja tuli voittamattomaksi. Jumala Zeus kuitenkin kunnioitti leijonaa antamalla hänelle paikan taivaalta.
 
Astrologinen merkitys: Tämän tähtimerkin alla syntyneitä ihmisiä pidetään sosiaalisina, itseluottavaisina ja menestyksellä siunattuina. Heidän anteliaisuus ja egoismi tekee heistä ihanteellisia johtajia. He ovat joka tapauksessa hyväsydämisiä, jonka takia heillä onkin paljon ystäviä. Heidän elementti on tuli.
 
Paras havainnointiaika: Kevät
 
Naapuritähdistöt: Pieni Leijona, Krapu, Sekstantti, Malja, Neitsyt