Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Antlia (Ant)
- Kirkkain tähti
- α Antliae (α Ant)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,25 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 51172
- Pinta-ala
- 239 deg² (sija: 62/88)
- Rektaskensio
- 9h 26m 56s – 11h 05m 55s
- Deklinaatio
- -40° 25' 29'' – -24° 32' 33''
- Naapuritähdistöt
- Vesikäärme, Kompassi, Purje, Kentauri
Näkyvyys
Tähdistö Ilmapumppu
Ilmapumppu on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on α Antliae, jonka näennäinen kirkkaus on vain 4,25 mag. Se sijaitsee lähellä Argo-laivan tähtikuviota, joka jo antiikin aikana kuului eteläisen taivaan tunnetuimpiin tähdistöihin. 1700-luvun tähtitieteilijät kuitenkin jakoivat Argo-laivan kolmeen osaan, koska se tuntui heistä liian suurelta ja vaikeasti hahmotettavalta. Näin syntyivät laivan Köli (Carina), Peräkeula (Puppis) ja Purje (Vela). Ilmapumppu sijaitsee Purjeen pohjoispuolella.
Historia
Ranskalainen teologi Nicolas-Louis de Lacaille, joka omisti elämänsä tähtitieteelle, geodesialle ja matematiikalle, otti käyttöön 14 uutta eteläisen pallonpuoliskon tähdistöä. Vuonna 1750 hän lähti nelivuotiselle matkalle Hyväntoivonniemelle muun muassa havainnoimaan eteläisen taivaan tähdistöjä. Matkallaan hän luetteloi lähes 10 000 tähteä. Uudet tähdistönsä Nicolas-Louis de Lacaille nimesi enimmäkseen teknisten laitteiden mukaan. Näin syntyivät tähdistöt Kuvanveistäjä, Sulatusuuni, Veistotaltta, Ilmapumppu, Maalari, Mikroskooppi, Verkko, Oktantti, Heilurikello, Kompassi, Pöytävuori, Kaukoputki, Kulmaviivoitin ja Harppi. Lisäksi hän jakoi suuren, jo antiikin aikana tunnetun Argo-laivan tähdistön kolmeksi tähdistöksi: Köliksi, Peräkeulaksi ja Purjeeksi. Hänen eteläisen taivaan tähtiluettelonsa ilmestyi vuonna 1763, vuosi hänen kuolemansa jälkeen, nimellä ”Coelum Australe Stelliferum”. Hänen 14 uudelle tähdistölleen on yhteistä, että ne koostuvat suhteellisen himmeistä tähdistä.
Saksalainen insinööri ja fyysikko Otto von Guericke keksi ilmapumpun vuonna 1650. Muutamaa vuotta myöhemmin, vuosina 1658/59, irlantilainen luonnontutkija Robert Boyle ja englantilainen fyysikko Robert Hooke kehittivät ilmapumppua edelleen. Nicolas-Louis de Lacaille oli niin innoissaan ilmapumpun keksinnöstä, että hän nimesi tähdistön sen mukaan. Hän antoi sille nimen ”Antlia Pneumatica”.
