Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Sextans (Sex)
- Kirkkain tähti
- α Sextantis (α Sex)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,49 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 49641
- Pinta-ala
- 314 deg² (sija: 47/88)
- Rektaskensio
- 9h 41m 05s – 10h 51m 30s
- Deklinaatio
- -11° 39' 44'' – +6° 25' 58''
- Naapuritähdistöt
- Leijona, Vesikäärme, Malja
Näkyvyys
Tähdistö Sekstantti
Sekstantti on sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on α Sextantis, jonka voi kuitenkin nähdä paljain silmin vain pimeältä taivaalta. Tähdistö on helpointa löytää taivaankannelta Regulus-tähden avulla. Regulus on Leijonan tähdistön kirkkain tähti. Reguluksen eteläpuolella on Sekstantin tähdistön kirkkain tähti, α Sextantis.
Historia
Johannes Hevelius (1611–1687) oli tähtitieteilijä Danzigista (Gdańsk), joka kuului tuolloin Puolan kuningaskuntaan, ja Kuun kartografian perustaja. Sekstantin tähdistön hän loi vasta vuonna 1687, vähän ennen kuolemaansa, tähtikartastoaan ”Firmamentum Sobiescianum” varten. Näin hän ikuisti lempikojeensa, jolla hän mittasi tähtien paikkoja. Vaikka kaukoputki oli jo keksitty, Johannes Hevelius puolusti taivaankannen tutkimista paljain silmin elämänsä loppuun asti. Sekstantti on suuntimalaite. Sillä voi mitata enintään 60 asteen kulmaetäisyyksiä, eli täsmälleen kuudesosan (lat. sextans) täydestä ympyrästä. Kuun mittaamiseen ja kartoittamiseen Heveliuskin kuitenkin käytti kaukoputkea. Hänen tähtikartastonsa ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Hänen toinen vaimonsa Elisabeth Koopmann, joka oli Johannes Heveliuksen eläessä tehnyt tutkimusta yhdessä hänen kanssaan, viimeisteli hänen teoksensa ja julkaisi sen vuonna 1690. Johannes Heveliuksen esittelemät uudet tähdistöt sijaitsevat kaikki alueilla, joilla on melko himmeitä tähtiä. Ne ovat seuraavat tähdistöt: Sisilisko, Kettu, Ajokoirat, Pieni leijona, Ilves, Kilpi ja Sekstantti. Hänen vaimonsa Elisabeth Koopmann oli yksi ensimmäisistä naisista, joiden saavutukset tähtitieteessä tunnustettiin. Häntä pidetään yhä Kuun karttojen äitinä.
