Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Lyra (Lyr)
- Kirkkain tähti
- Vega (α Lyr)
- Suhteellinen kirkkaus
- 0,03 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 91262
- Pinta-ala
- 286 deg² (sija: 52/88)
- Rektaskensio
- 18h 13m 52s – 19h 28m 29s
- Deklinaatio
- +25° 39' 51'' – +47° 42' 52''
- Naapuritähdistöt
- Lohikäärme, Herkules, Kettu, Joutsen
Näkyvyys
Tähdistö Lyyra
Lyyra on pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkaimman tähden α Lyrae arabialainen nimi on Vega (syöksyvä kotka), sillä arabit näkivät tähdistössä syöksyvän petolinnun. Vega on koko taivaankannen viidenneksi kirkkain tähti ja Karhunvartijan Arcturuksen jälkeen pohjoisen taivaan toiseksi kirkkain. Lisäksi Vega kuuluu kuuluisaan Kesäkolmioon, yksinkertaiseen pohjoisen taivaan tähtikuvioon, jonka muodostavat Lyyran (Vega), Kotkan (Altair) ja Joutsenen (Deneb) tähdistöjen kirkkaimmat tähdet. Tähtien β ja γ Lyrae välissä on Rengassumu M 57, tunnetuin planetaarinen sumu: kuolevan tähden ulos sinkoama kaasukuori.
Mytologia
Lyyran tähdistöön liittyy kaksi tarua. Ensimmäisen perimätiedon mukaan se oli laulaja Orfeuksen soitin. Tämän kaikkein ensimmäisen lyyran valmisti Hermes, Zeuksen poika, kilpikonnan kuoresta. Kun Hermes oli eräänä päivänä huvikseen varastanut velipuolensa Apollonin karjan, tämä leppyi vasta, kun Hermes tarjosi hänelle lyyraa vaihdossa. Apollonin kerrotaan lopulta antaneen lyyran Orfeukselle. Tämän morsian Eurydike oli kuollut käärmeenpuremaan. Soitollaan Orfeus lepytti manalan jumalan Hadeksen ja sai johdattaa vaimonsa pois manalasta. Hades asetti kuitenkin ehdoksi, että Orfeus sai kääntyä katsomaan häntä vasta maan pinnalla. Niinpä hän johdatti vaimonsa henkeä manalan pimeiden käytävien läpi ja näytti hänelle tietä lyyransa sävelillä. Hän tuli yhä epävarmemmaksi siitä, seurasiko Eurydike häntä vielä. Kun hän oli melkein ylhäällä, hän ei enää kestänyt vaan katsoi taakseen. Samalla hetkellä Eurydike vedettiin takaisin manalaan. Orfeus oli lohduton. Siitä lähtien hän vaelsi eksyneenä ympäri maata ja soitti enää vain surullisia lauluja. Myöhemmin traakialaiset naiset, Dionysoksen palvojattaret, repivät hänet kappaleiksi. Muusat hautasivat hänet, ja heidän pyynnöstään Zeus asetti hänen lyyransa taivaalle. Erään myöhemmän tulkinnan mukaan se oli Arion Lesboslaisen soitin; Arion oli suuri kreikkalainen laulaja ja runoilija 600-luvulta eaa. Kun hän oli palaamassa tuottoisalta konserttimatkalta Sisiliasta, merimiehet halusivat tappaa hänet päästäkseen käsiksi hänen omaisuuteensa. Arion sai laulaa viimeisen laulun, hyppäsi mereen, ja delfiini kantoi hänet takaisin Kreikkaan (Delfiinin tähdistö).
