Tähdistö Joutsen

Tähdistö Joutsen

Joutsen on pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on osittain sirkumpolaarinen pohjoisnavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että osa sen tähdistä on niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Berliinistä katsottuna koskaan laske. Osa tähdistöstä on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella. Joutsenta kutsutaan usein myös ”Pohjan ristiksi”. Sen kirkkain tähti on α Cygni, jonka arabialainen nimi on Deneb (pyrstö). Deneb kuuluu kuuluisaan Kesäkolmioon, pohjoisen taivaan yksinkertaiseen tähtikuvioon, yhdessä Lyyran kirkkaimman tähden Vegan ja Kotkan kirkkaimman tähden Altairin kanssa. Noin 8 000 vuoden kuluttua Deneb on Pohjantähti. Nykyään se on Pienen karhun tähdistössä oleva Polaris. Koska se on lähes täsmälleen maantieteellisen pohjoisnavan yläpuolella, se pysyy pohjoisen pallonpuoliskon ainoana tähtenä aina samassa kohdassa taivasta. Maan akselin huojunnan vuoksi tämä erityisasema ei kuitenkaan säily sillä ikuisesti. Joutsenen kaulassa on Cygnus X-1. Se oli ensimmäinen kohde, jonka tähtitieteilijät luokittelivat mustaksi aukoksi. Sen massa on noin 21 Auringon massaa, ja se imee kaasua seuralaistähdestään.

Mytologia

Kreikkalaisissa taruissa jumalten isä Zeus muuttuu muun muassa joutseneksi lähestyäkseen kauniita naisia tunnistamattomana. Yksi taruista kertoo kaksosista Kastorista ja Polluxista. Heidän äitinsä Leda, Spartan kuningatar, lankesi eräänä päivänä joutsenena hänen luokseen tulleen Zeuksen hurmaan. Samana yönä hän kuitenkin makasi myös puolisonsa, kuningas Tyndareoksen, kanssa. Leda synnytti neljä lasta, kaksi Zeukselle ja siksi kuolemattomia, ja kaksi Tyndareokselle. Pollux oli Zeuksen poika, Kastor Tyndareoksen poika. Erottamattomista veljeksistä tuli erinomaisia taistelijoita, ja he kokivat yhdessä sankarillisia seikkailuja. Riidassa serkkujensa kanssa Kastor kuoli, minkä jälkeen Pollux pyysi Zeukselta lupaa jakaa kuolemattomuutensa veljensä kanssa. Siitä lähtien he viettivät päivänsä vuorotellen Hadeksessa, manalassa, ja Olympoksella, jumalten vuorella. Veljesrakkautensa vuoksi molemmat siirrettiin taivaalle tiukasti toisiinsa kietoutuneina ikuisiksi ajoiksi.

Toinen perimätieto kertoo Faethonista, auringonjumala Helioksen pojasta. Hän oli lainannut isänsä aurinkovaunut, mutta hänen uhkarohkean ajotapansa vuoksi vaunut riistäytyivät hallinnasta ja maa oli vaarassa palaa. Zeus surmasi hänet salamalla viime hetkellä, ja hän syöksyi Eridanos-jokeen. Faethonin ystävä kuningas Kyknos oli tästä äärettömän surullinen ja vaelsi siitä lähtien murheellisena Eridanoksen rannoilla. Jumalat tunsivat lopulta sääliä ja siirsivät Kyknoksen joutsenen hahmossa taivaalle.