Tähdistö Kulmaviivoitin

Kulmaviivoitin (Norma)
Kulmaviivoitin · Kirkkain tähti: γ² NormaeNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Norma (Nor)
Kirkkain tähti
γ² Normae (γ² Nor)
Suhteellinen kirkkaus
4,02 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 80000
Pinta-ala
165 deg² (sija: 74/88)
Rektaskensio
15h 12m 14s – 16h 36m 08s
Deklinaatio
-60° 26' 08'' – -42° 16' 03''
Naapuritähdistöt
Skorpioni, Susi, Harppi, Etelän kolmio, Alttari

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa

Tähdistö Kulmaviivoitin

Kulmaviivoitin on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on γ² Normae. Tähdistössä ei ole tähtiä, joiden tunnus olisi alfa (α) tai beeta (β), koska ne liitettiin 1800-luvulla Skorpionin tähdistöön. Näiden tähtien nimet ovat nykyään N Scorpii ja H Scorpii. Kulmaviivoittimen tähdistö sijaitsee Skorpionista länteen ja Kentaurista itään. Linnunradan takana piilee täällä noin 220 miljoonan valovuoden päässä oleva Norman galaksijoukko. Se sijaitsee ”Suuren attraktorin” keskellä; Suuri attraktori on valtava massakeskittymä, joka vetää Linnunrataamme puoleensa.

Historia

Ranskalainen teologi Nicolas-Louis de Lacaille, joka omisti elämänsä tähtitieteelle, geodesialle ja matematiikalle, otti käyttöön 14 uutta eteläisen pallonpuoliskon tähdistöä. Vuonna 1750 hän lähti nelivuotiselle matkalle Hyväntoivonniemelle muun muassa havainnoimaan eteläisen taivaan tähdistöjä. Matkallaan hän luetteloi lähes 10 000 tähteä. Uudet tähdistönsä Nicolas-Louis de Lacaille nimesi enimmäkseen teknisten laitteiden mukaan. Näin syntyivät tähdistöt Kuvanveistäjä, Sulatusuuni, Veistotaltta, Ilmapumppu, Maalari, Mikroskooppi, Verkko, Oktantti, Heilurikello, Kompassi, Pöytävuori, Kaukoputki, Kulmaviivoitin ja Harppi. Lisäksi hän jakoi suuren, jo antiikin aikana tunnetun Argo-laivan tähdistön kolmeksi tähdistöksi: Köliksi, Peräkeulaksi ja Purjeeksi. Hänen eteläisen taivaan tähtiluettelonsa ilmestyi vuonna 1763, vuosi hänen kuolemansa jälkeen, nimellä ”Coelum Australe Stelliferum”. Hänen 14 uudelle tähdistölleen on yhteistä, että ne koostuvat suhteellisen himmeistä tähdistä.

Nicolas-Louis de Lacaille muodosti Kulmaviivoittimen tähdistön tähdistä, jotka kuuluivat alun perin Suden ja Alttarin tähdistöihin. Hän antoi sille nimen ”Norma et Regula”. Se esittää suorakulmaa ja viivainta. Näitä työkaluja käyttivät tuolloin piirtäjät, maanmittarit ja käsityöläiset. Tähdistön nimi lyhennettiin myöhemmin muotoon ”Norma”.