Tähdistö Köli

Köli (Carina)
Köli · Kirkkain tähti: CanopusNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Carina (Car)
Kirkkain tähti
Canopus (α Car)
Suhteellinen kirkkaus
-0,62 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 30438
Pinta-ala
494 deg² (sija: 34/88)
Rektaskensio
6h 02m 46s – 11h 20m 37s
Deklinaatio
-75° 41' 02'' – -50° 45' 16''
Naapuritähdistöt
Purje, Peräkeula, Maalari, Lentokala, Kameleontti, Kärpänen, Kentauri

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa

Tähdistö Köli

Köli on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. 1700-luvulle asti se kuului mahtavan Argo-laivan tähdistöön. Vuonna 1756 Nicolas-Louis de Lacaille jakoi sen eräässä tähtikartassa kolmeen osaan: laivan Köliin (Carina), Peräkeulaan (Puppis) ja Purjeeseen (Vela). Jako vahvistettiin lopullisesti vuonna 1763 hänen tähtiluettelossaan. Sen päätähti Canopus, Siriuksen jälkeen taivaan toiseksi kirkkain tähti, on nimetty Menelaoksen perämiehen Kanopoksen mukaan.

Mytologia

Mytologian ensimmäinen osa on kirjoitettu Peräkeulan tähdistön lukuun.

Argo-laiva ja argonautit (osa 2) – Jumalatar Athenen (muun muassa viisauden, strategian ja taistelun jumalattaren) avulla Argos rakensi laivan, jossa oli 50 airoa ja keula, joka oli tehty Zeuksen oraakkelin hirrestä. Hirsi osasi puhua ja antoi argonauteille ohjeita matkan aikana. Iason kutsui Kreikan historian 50 suurinta sankaria mukaansa. Heidän joukossaan olivat Herkules (Herkuleen tähdistö), Tegean kuningas Kefeus, muusikko Orfeus (Lyyran tähdistö) sekä kaksosparit Kastor ja Polydeukes sekä Lynkeus ja Idas (Kaksosten ja Ilveksen tähdistöt). Iasonin kotikaupungista Iolkoksesta (Pagasainlahden rannalla) sankarit lähtivät Orfeuksen laulaessa kohti Mustaamerta. Ensimmäinen pysähdys vei heidät Pilioon (Pelion, Egeanmeren rannalla), jotta he voisivat hyvästellä kentauri Kheironin. Matka jatkui rannikkoa pitkin Khalkidikin ympäri Limnoksen saarelle. Siellä naiset olivat surmanneet lähes kaikki saaren miehet. Vain kuningatar Hypsipylen isä oli selvinnyt hengissä piilossa. Jumalatar Afrodite näki, että hänen pyhäkkönsä Limnoksella oli laiminlyöty, ja rankaisi siksi kaikkia saaren naisia pahanhajuisella hengityksellä. Heidän miehensä huvittelivat sen jälkeen traakialaisten orjanaisten kanssa, ja mustasukkaiset naiset surmasivat heidät. Pian sen jälkeen argonautit rantautuivat saarelle ja huvittelivat muutaman kuukauden saaren naisten kanssa. Iason saattoi kuningatar Hypsipylen raskaaksi, ja tämä synnytti kaksoset Euneoksen (myöhemmin Limnoksen kuningas) ja Deipyloksen. Iason vannoi hänelle ikuista uskollisuutta. Pian argonautit kuitenkin jatkoivat matkaansa, ja Iason unohti valansa. Matka jatkui Marmaranmeren halki. Kyzikoksen luona heidän kimppuunsa hyökkäsivät kuusikätiset jättiläiset (gegeneis), ja Bithyniassa heidän oli mitattava voimiaan nyrkkitaistelussa kuningas Amykoksen kanssa. Tähän taisteluun hän pakotti kaikki muukalaiset, mutta tällä kertaa Polydeukes surmasi kuninkaan. Matkansa jatkuessa he pelastivat vielä riutuneen vanhuksen Fineuksen, jota harpyijat (sekaolentoja, joilla oli linnun ruumis ja naisen pää) estivät syömästä.

Mytologian kolmas osa on kirjoitettu Purjeen tähdistön lukuun.