Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Camelopardalis (Cam)
- Kirkkain tähti
- β Camelopardalis (β Cam)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,02 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 23522
- Pinta-ala
- 757 deg² (sija: 18/88)
- Rektaskensio
- 3h 15m 36s – 14h 27m 08s
- Deklinaatio
- +52° 39' 56'' – +86° 05' 51''
- Naapuritähdistöt
- Pieni karhu, Kefeus, Kassiopeia, Perseus, Ajomies, Ilves, Iso karhu, Lohikäärme
Näkyvyys
Tähdistö Kirahvi
Kirahvi on pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on sirkumpolaarinen pohjoisnavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että sen tähdet ovat niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Berliinistä katsottuna koskaan laske. Tähdistö on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella.
Tähdistö sijaitsee selvästi erottuvien Ison karhun, Ajomiehen ja Kassiopeian tähdistöjen sekä Pienen karhun tähdistön Pohjantähden välissä, juuri siellä, missä yötaivas näyttää tyhjältä. Vain parhaissa olosuhteissa tarkkaavainen havaitsija voi ylipäätään erottaa tästä kohdasta paljain silmin muutamia harvoja tähtiä.
Sen kirkkain tähti on β Camelopardalis, jonka näennäinen kirkkaus on vain 4,02 mag. Jo pienellä kaukoputkella voi kuitenkin nähdä, että β Camelopardalis on niin sanottu optinen kaksoistähti. Noin 840 valovuoden päässä oleva kellertävä päätähti ja valkoisena loistava seuralainen ovat vain näennäisesti lähellä toisiaan.
Historia
Hollantilainen teologi, tähtitieteilijä ja kartografi Petrus Plancius suunnitteli vuonna 1612 taivaanpallon, jossa oli muutamia uusia tähdistöjä, joissa ei ollut kirkkaita tähtiä.
Jacob Bartsch, joka otti tähdistön käyttöön vuonna 1624, näki Kirahvissa kamelin, jolla Rebekka ratsasti tulevan aviomiehensä Iisakin, Abrahamin toisena syntyneen pojan, luo (1. Moos. 24). Antiikin aikana kirahvia pidettiin kamelin (kamelin pää) ja leopardin (leopardin täplät) sekoituksena. Tästä syystä sen latinankielinen nimi on yhä Camelopardalis.
