
Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Ophiuchus (Oph)
- Kirkkain tähti
- Rasalhague (α Oph)
- Suhteellinen kirkkaus
- 2,08 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 86032
- Pinta-ala
- 948 deg² (sija: 11/88)
- Rektaskensio
- 16h 01m 33s – 18h 45m 50s
- Deklinaatio
- -30° 12' 44'' – +14° 23' 15''
- Naapuritähdistöt
- Herkules, Käärme, Vaaka, Skorpioni, Jousimies, Kotka
Näkyvyys
Tähdistö Käärmeenkantaja
Käärmeenkantaja on pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon tähdistö, ja sitä voi havaita kaikkialta maailmasta. Sen kirkkaimman tähden arabialainen nimi on Rasalhague (käärmeenlumoojan pää). Käärmeenkantajan tähdistö sijaitsee ekliptikalla, ja se muodostaisi siten oikeastaan kolmannentoista merkin nykyään tunnettujen kahdentoista eläinradan merkin rinnalle. Babylonialaisten ajoista lähtien merkkejä on kuitenkin ollut vain kaksitoista: he jakoivat ekliptikan kahtatoista kuukautta vastaavasti yhtä suuriin, kukin 30 asteen osiin. Ekliptika kuvaa Auringon näennäistä rataa vuoden aikana. Samalla Aurinko kulkee kaikkien eläinradan tähdistöjen läpi. Aurinko on Käärmeenkantajan tähdistössä 29. marraskuuta – 17. joulukuuta. Tänä aikana tähdistöä ei voi havaita, koska se on päivätaivaalla. Täällä on myös Barnardin tähti, noin 6 valovuoden päässä oleva punainen kääpiö, joka liikkuu taivaalla nopeammin kuin mikään muu tunnettu tähti. Vuonna 1604 täällä leimahti Keplerin supernova, viimeinen paljain silmin havaittu tähtiräjähdys Linnunradassa.
Mytologia
Kreikkalaiset näkivät Käärmeenkantajassa Asklepioksen, lääketaidon jumalan. Hänen vanhempansa olivat Apollon, muun muassa parantamisen, siveellisyyden ja musiikin jumala, ja Koronis, sodanjumala Areksen lapsenlapsi. Apollonin rakastettu Koronis rakasti kuitenkin kuolevaista Iskhystä ja petti Apollonia tämän kanssa, vaikka hän odotti jo Apollonin lasta. Apollon sai tietää asiasta ja aiheutti kummankin kuoleman. Apollon itse (toisen perimätiedon mukaan Hermes) pelasti lapsen viime hetkellä roviolta leikkaamalla sen äidin kohdusta ja antoi sen Kheironille, joka kasvatti Asklepioksen kuin oman poikansa ja opetti hänelle parantamista ja metsästystä. Eräänä päivänä käärme näytti hänelle erityisen lääkeyrtin: Kreetalla kuninkaan poika oli hukkunut hunaja-astiaan. Kun käärme ryömi ruumista kohti, Asklepios tappoi sen sauvalla. Silloin esiin tuli toinen käärme lääkeyrttien kanssa ja herätti niillä kuolleen käärmeen henkiin. Asklepios asetti yrtit vainajan päälle, ja myös kuninkaan poika heräsi. Myöhemmin hänen kerrotaan herättäneen henkiin vielä sankari Theseuksen pojan, joka oli kuollut pudottuaan vaunuista. Jokaisen ylösnousemuksen myötä kasvoi manalan jumalan Hadeksen tyytymättömyys, sillä tämä pelkäsi sielujen virran ehtyvän. Hän valitti veljelleen Zeukselle, joka kaatoi Asklepioksen salamalla. Tästä raivostuneena Apollon tappoi ne kolme kyklooppia, jotka takoivat Zeuksen salamat. Lepyttääkseen hänet Zeus teki Asklepioksesta kuolemattoman ja siirsi hänet käärmeen kanssa taivaankannelle. Käärme edustaa hänen lääketaitoaan; vuosittaisten nahanluontiensa ja näennäisen uudestisyntymisensä vuoksi se on yhä tänäkin päivänä lääketaidon symboli.
