Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Corona Australis (CrA)
- Kirkkain tähti
- Alfecca Meridiana (α CrA)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,22 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 94114
- Pinta-ala
- 128 deg² (sija: 80/88)
- Rektaskensio
- 17h 58m 30s – 19h 19m 05s
- Deklinaatio
- -45° 30' 59'' – -36° 46' 43''
- Naapuritähdistöt
- Jousimies, Skorpioni, Alttari, Kaukoputki
Näkyvyys
Tähdistö Etelän kruunu
Etelän kruunu on pieni ja hyvin vaatimaton eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Tähdistön kirkkain tähti on nimeltään Alfecca Meridiana. Osa nimestä on luultavasti muinaisarabialaista alkuperää ja tarkoittaa suunnilleen ”murtunutta”, murtunutta tähtien rengasta.
Tähdistö sijaitsee aivan Jousimiehen tähdistön eteläpuolella, lähellä niin sanottua ”Teepannua”. Englanninkielisellä alueella Jousimiehen tähdistön kirkkaimpia tähtiä kutsutaan myös teepannuksi, koska ne todella muodostavat tämän muodon. Teepannun alapuolelta Etelän kruunun tähdistön tunnistaa helposti.
Mytologia
Etelän kruunusta ei ole säilynyt omaa antiikin tarua; vasta myöhemmin se yhdistettiin Dionysokseen ja hänen äitiinsä Semeleen. Semele oli Theban kuninkaan Kadmoksen tytär. Jumalten isä Zeus halusi kiihkeästi aloittaa suhteen hänen kanssaan ja otti tätä varten kuolevaisen hahmon. Kun hänen puolisonsa Hera sai tietää asiasta, hän muuttui Semelen naapuriksi ja kylvi epäilyksiä tämän rakastajasta. Semele oli tuolloin jo kuudennella kuulla raskaana, ja keskusteltuaan naapurin kanssa hän vaati rakastajaansa näyttämään hänelle todellisen hahmonsa. Kun Zeus kuitenkin kieltäytyi, Semele karkotti hänet vuoteestaan. Tästä raivostuneena Zeus näyttäytyi koko jumalallisessa suuruudessaan. Semeleen iski silloin salama, hän kaatui maahan ja paloi. Syntymätön lapsi ommeltiin Zeuksen reiteen syntymäänsä asti. Lapsi oli Dionysos (muun muassa viinin, ilon, hedelmällisyyden ja hulluuden jumala). Häntä pidetään myös ”kahdesti syntyneenä”. Kun Zeus kolmen kuukauden kuluttua avasi reitensä jälleen, tapahtui hänen ”toinen syntymänsä”, joka loi perustan myös hänen jumaluudelleen ja kuolemattomuudelleen. Elämänsä aikana hän uhmasi manalan kauhuja pelastaakseen äitinsä sielun. Jumalat suostuivat lopulta vapauttamaan hänen äitinsä sielun ja siirsivät sen myrttiseppeleenä taivaankanteen. Seppeleestä tuli Etelän kruunun tähdistö. Dionysos-jumala yhdistetään usein myös myrttiin, Välimeren alueelta kotoisin olevaan ikivihreään pensaaseen. Hänen seuraajansa kantoivat aina myrttiseppeleitä päässään, ja kiitokseksi äitinsä sielun pelastamisesta hän jätti myrttejä Hadekseen.
Dionysos-jumala oli naimisissa Ariadnen, Kreetan kuninkaan Minoksen tyttären, kanssa. Häissään Ariadnella oli aivan erityinen kruunu. Sen oli valmistanut tulen jumala Hefaistos, ja se oli koristeltu Intiasta tuoduilla jalokivillä. Häiden jälkeen Dionysos-jumala heitti kruunun ilosta taivaalle, jossa sen jalokivet muuttuivat tuikkiviksi tähdiksi ja muodostivat Pohjan kruunun tähdistön.
