Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Pavo (Pav)
- Kirkkain tähti
- Peacock (α Pav)
- Suhteellinen kirkkaus
- 1,94 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 100751
- Pinta-ala
- 378 deg² (sija: 44/88)
- Rektaskensio
- 17h 40m 40s – 21h 32m 44s
- Deklinaatio
- -74° 58' 28'' – -56° 35' 19''
- Naapuritähdistöt
- Kaukoputki, Alttari, Paratiisilintu, Oktantti, Intiaani
Näkyvyys
Tähdistö Riikinkukko
Riikinkukko on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on sirkumpolaarinen etelänavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että sen tähdet ovat niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Sydneystä katsottuna koskaan laske. Tähdistö on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella. Sen kirkkain tähti α Pavonis tunnetaan myös nimellä Peacock (riikinkukko), ja vaikuttavalla kirkkaudellaan se kuvaa riikinkukon säteilevää silmää.
Historia
Siinä missä pohjoisen pallonpuoliskon tähdistöt tunnettiin jo antiikin ajoista lähtien ja ne pohjautuvat mitä erilaisimpiin mytologioihin, monet eteläisen pallonpuoliskon tähdistöt jäivät pitkäksi aikaa nimettömiksi. Vasta 1500-luvulla niihin alettiin kiinnittää huomiota. Vuosina 1595–1597 hollantilaiset merenkulkijat Pieter Dirkszoon Keyser (yliperämies) ja Frederick de Houtman (kapteenin veli) kartoittivat Petrus Planciuksen toimeksiannosta eräällä tutkimusmatkalla eteläisen taivaankannen. Itä-Intiaan suuntautuneen matkansa kokemusten innoittamina he nimesivät tusinan tähdistöjä: Kameleontti, Kärpänen, Lentokala, Intiaani, Kurki, Paratiisilintu, Riikinkukko, Feeniks, Kultakala, Etelän vesikäärme, Etelän kolmio ja Tukaani. Kaakkois-Aasian eksoottiset riikinkukot olivat tehneet hollantilaisiin merenkulkijoihin niin suuren vaikutuksen, että he tunnistivat tämän tarunomaisen eläimen yötaivaalta. Johann Bayer otti tähdistön vuonna 1603 tähtikartastoonsa Uranometria.
Mytologia
Riikinkukko on yksi harvoista eteläisistä tähdistöistä, joihin liittyy kreikkalaista mytologiaa. Kerrotaan, että Zeus oli rakastunut Ioon, jokijumala Inakhoksen tyttäreen. Piilottaakseen hänet mustasukkaiselta vaimoltaan Heralta hän muutti hänet valkoiseksi lehmäksi. Hera kuitenkin näki juonen läpi ja vaati lehmää lahjaksi. Jottei herättäisi epäilyksiä, Zeuksen oli suostuttava hänen toiveeseensa. Hera määräsi jättiläisen Argoksen vartioimaan herkeämättä miehensä rakastettua. Argoksella oli 100 silmää, joista aina vain kaksi nukkui. Zeus lähetti silloin poikansa Hermeksen vapauttamaan Ion. Tämä nukutti Argoksen huilunsoitolla ja löi häneltä pään irti. Io pääsi pakenemaan ja sai pian takaisin ihmishahmonsa. Erityiseksi kunnianosoitukseksi Hera siirsi Argoksen silmät riikinkukon höyhenpukuun, sillä mytologian maailmassa riikinkukot olivat Heran pyhiä eläimiä. Niiden majesteettinen kuvio on yhä tänäkin päivänä näiden eläinten erityinen tuntomerkki.
