Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Apus (Aps)
- Kirkkain tähti
- α Apodis (α Aps)
- Suhteellinen kirkkaus
- 3,83 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 72370
- Pinta-ala
- 206 deg² (sija: 67/88)
- Rektaskensio
- 13h 49m 51s – 18h 27m 28s
- Deklinaatio
- -83° 07' 12'' – -67° 28' 48''
- Naapuritähdistöt
- Etelän kolmio, Harppi, Kärpänen, Kameleontti, Oktantti, Riikinkukko, Alttari
Näkyvyys
Tähdistö Paratiisilintu
Paratiisilintu on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on sirkumpolaarinen etelänavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että sen tähdet ovat niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Sydneystä katsottuna koskaan laske. Tähdistö on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella.
Tähdistö on himmeä, eikä sitä ole helppo erottaa taivaankannelta. Tähdistö sijaitsee taivaan etelänavan ja Etelän kolmion tähdistön välissä. Paratiisilinnun päätähdet ovat vain noin 13° päässä navasta. Sen kirkkain tähti, α Apodis, kuvaa paratiisilinnun pyrstösulkia.
Historia
Siinä missä pohjoisen pallonpuoliskon tähdistöt tunnettiin jo antiikin ajoista lähtien ja ne pohjautuvat mitä erilaisimpiin mytologioihin, monet eteläisen pallonpuoliskon tähdistöt jäivät pitkäksi aikaa nimettömiksi. Vasta 1500-luvulla niihin alettiin kiinnittää huomiota. Vuosina 1595–1597 hollantilaiset merenkulkijat Pieter Dirkszoon Keyser (yliperämies) ja Frederick de Houtman (kapteenin veli) kartoittivat Petrus Planciuksen toimeksiannosta eräällä tutkimusmatkalla eteläisen taivaankannen. Itä-Intiaan suuntautuneen matkansa kokemusten innoittamina he nimesivät tusinan tähdistöjä: Kameleontti, Kärpänen, Lentokala, Intiaani, Kurki, Paratiisilintu, Riikinkukko, Feeniks, Kultakala, Etelän vesikäärme, Etelän kolmio ja Tukaani.
Merenkulkijat ovat saattaneet kohdata paratiisilinnun Uuden-Guinean trooppisissa sademetsissä, Molukeilla (Indonesian saariryhmä) tai Australian trooppisessa pohjoisosassa. Paratiisilintukoirailla on kirjava, kiiltävä höyhenpuku ja hyvin pitkät pyrstösulat, joilla ne yrittävät herättää naaraiden huomion. Eurooppalaiset tunsivat nämä sulat pitkään vain hienojen naisten hattujen koristeina. Nimi Apus (genetiivi Apodis) tulee kreikan sanasta ápous (”jalaton”), sillä paratiisilintujen nahat saapuivat Eurooppaan ilman jalkoja. Johann Bayer otti tähdistön vuonna 1603 tähtikartastoonsa nimellä ”Apis Indica”. Hän omaksui nimen Petrus Planciuksen taivaanpallosta vuodelta 1598. ”Apis” (mehiläinen) oli siinä luultavasti painovirhe sanan ”Avis” (lintu) sijasta, ja tarkoitettu oli ”intialainen lintu”. Nykyään on kuitenkin vakiintunut sen alkuperäinen nimitys paratiisilintu.
