Tähdistö Kefeus

Tähdistö Kefeus

Kefeus on pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on sirkumpolaarinen pohjoisnavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että sen tähdet ovat niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Berliinistä katsottuna koskaan laske. Tähdistö on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella.

Sen kirkkaimmat tähdet muodostavat harjakattoisen talon muodon. Niistä kirkkain on α Cephei, jonka arabialainen nimi on Alderamin (oikea käsivarsi). Tähdistö kuvaa kuningas Kefeusta. Nykyisissä kuvauksissa Alderamin ei kuitenkaan enää merkitse hänen oikeaa käsivarttaan vaan hänen oikeaa olkapäätään. Tähti δ Cephei antoi nimensä kefeideille. Nämä sykkivät tähdet kirkastuvat ja himmenevät sitä hitaammin, mitä enemmän valoa ne säteilevät (δ Cephei: 5,4 päivää). Niiden avulla mitataan etäisyyksiä aina muihin galakseihin asti.

Mytologia

Kreikkalaisen mytologian mukaan kuningas Kefeus hallitsi Etiopiaa. Hän polveutui nymfi Iosta, joka oli Zeuksen rakastettu. Kefeus oli naimisissa turhamaisen Kassiopeian kanssa, joka kerskui kaikkialla olevansa vielä kauniimpi kuin nereidit, merenjumala Nereuksen viisikymmentä tytärtä. Merenjumala Poseidon, joka oli naimisissa yhden nereideistä kanssa, lähetti silloin merihirviö Ketoksen Kefeuksen valtakunnan rannikolle. Apua etsien Kefeus kääntyi Ammonin oraakkelin puoleen. Oraakkeli käski häntä kahlitsemaan tyttärensä Andromedan kallioon ja uhraamaan hänet hirviölle. Vain siten rannikon hävitys voitaisiin pysäyttää. Epätoivoissaan Kefeus noudatti oraakkelin neuvoa. Sankari Perseus pelasti Andromedan kuitenkin viime hetkellä. Sen jälkeen Perseus pyysi Andromedan kättä. Vaikka Andromeda oli jo luvattu setänsä Fineukselle, Kefeus suostui. Lopulta hääjuhlassa syttyi taistelu Perseuksen ja Fineuksen välillä. Taistelun kuluessa Perseus ojensi Medusan pään Fineusta kohti. Tämä muuttui saman tien kiveksi.

Kefeus, Kassiopeia, Andromeda, Perseus ja hirviö Ketos (Valaskala) on myöhemmin siirretty tähdistöiksi taivaalle.