Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Monoceros (Mon)
- Kirkkain tähti
- β Monocerotis (β Mon)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,60 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 30867
- Pinta-ala
- 482 deg² (sija: 35/88)
- Rektaskensio
- 5h 55m 52s – 8h 11m 24s
- Deklinaatio
- -11° 22' 08'' – +11° 56' 00''
- Naapuritähdistöt
- Kaksoset, Orion, Jänis, Iso koira, Peräkeula, Vesikäärme, Pieni koira
Näkyvyys
Tähdistö Yksisarvinen
Yksisarvinen on pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sitä voi siis havaita kaikkialta maailmasta. Sen kirkkain tähti on β Monocerotis, joka kuvaa yksisarvisen oikeaa etukavioa.
Vaikka Yksisarvisen tähdistö koostuu vain suhteellisen himmeistä tähdistä, se on verrattain helppo löytää. Se sijaitsee nimittäin hyvin tunnetun Talvikolmion tähtikuvion keskellä. Kyseessä on talvella hyvin näkyvä kolmen tähden kuvio, jonka tähdet muodostavat yhdessä lähes tasasivuisen kolmion. Sen muodostavat tähdet Procyon (Pienen koiran tähdistössä), Sirius (Ison koiran tähdistössä) ja Betelgeuze (Orionin tähdistössä).
Lisäksi jopa harrastajatähtitieteilijät voivat löytää tästä tähdistöstä paljon nähtävää. Koska Linnunrata kulkee sen läpi, siinä on runsaasti avoimia tähtijoukkoja ja galaktisia sumuja. Erityisen mainitsemisen arvoisia ovat avoin tähtijoukko M 50, joka koostuu noin 100 tähdestä, sekä avoin tähtijoukko NGC 2244, joka sijaitsee kuuluisassa Rusettisumussa. Rusettisumu on kaasupilvi, joka hehkuu monien nuorten ja valovoimaisten tähtien ansiosta. Kumpaakin tähtijoukkoa voi tutkia jo kiikarilla.
Historia
Hollantilainen teologi, tähtitieteilijä ja kartografi Petrus Plancius suunnitteli vuonna 1612 taivaanpallon, jossa oli muutamia uusia tähdistöjä, joissa ei ollut kirkkaita tähtiä. Siinä hän esitteli Yksisarvisen yhdessä Kirahvin kanssa; myös Kyyhkynen on peräisin häneltä. Sitä, ajatteliko Plancius tällöin Raamattua, ei tiedetä; yksisarvinen oli kuitenkin jo pitkään ollut puhtauden kristillinen symboli. Jacob Bartsch otti Yksisarvisen ja Kirahvin vuonna 1624 tähtikarttaansa ja teki ne tunnetuiksi. Hän tulkitsi Yksisarvisen raamatulliseksi eläimeksi.
Tätä tulkintaa tukee se, että yksisarvinen mainitaan Vanhassa testamentissa useassa kohdassa. Vanhassa testamentissa mainittu yksisarvinen johtuu kuitenkin luultavasti pikemminkin käännösvirheestä. Kreikkalaisessa käännöksessä heprean sana ”Re'em” on käännetty yksisarviseksi. Todellisuudessa tarkoitettiin kuitenkin luultavasti alkuhärkää. Se on vanhoissa piirroksissa usein kuvattu sivulta, jolloin sen kahden sarven sijaan näkyi vain yksi sarvi. Raamatun yksisarvinen palautuu siis luultavasti aivan tavalliseen, maalliseen eläimeen.
