Tähdistö Pohjan kruunu

Pohjan kruunu (Corona Borealis)
Pohjan kruunu · Kirkkain tähti: AlpheccaNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Corona Borealis (CrB)
Kirkkain tähti
Alphecca (α CrB)
Suhteellinen kirkkaus
2,22 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 76267
Pinta-ala
179 deg² (sija: 73/88)
Rektaskensio
15h 16m 04s – 16h 25m 07s
Deklinaatio
+25° 32' 17'' – +39° 42' 42''
Naapuritähdistöt
Herkules, Karhunvartija, Käärme

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa
Osta tähti tästä tähdistöstäPohjoinen taivas (Berlin): Maaliskuu–lokakuu (osittain: helmikuu). Tähdistö on jo valittu konfiguraattorissa.

Osta tähti

Tähdistö Pohjan kruunu

Pohjan kruunu on pieni mutta hyvin selväpiirteinen pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkaimman tähden arabialainen nimi on Alphecca (”murtunut”, millä tarkoitetaan tähtien katkonaista rengasta). Seitsemän tähden muodostaman näyttävän puolikaaren löytää helposti Karhunvartijan avulla: Karhunvartijan kirkkain tähti, oranssi Arcturus, on pohjoisen taivaan kirkkain tähti. Noin kahden kämmenen leveyden verran siitä vasemmalla taivaankannella on Pohjan kruunu.

Historia

Tähtikuviota on vuosisatojen kuluessa tulkittu hyvin eri tavoin. Eräs Johann Bayerin (1600-luvun saksalainen tähtitieteilijä) työtoveri näki siinä Kristuksen orjantappurakruunun ja eräs benediktiinimunkki Salzburgin arkkipiispan kruunun. Persialaiset ja arabit taas näkivät siinä kerjäläisen kulhon tai rikkinäisen lautasen, kiinalaiset rahaketjun, aboriginaalit bumerangin, ja eräs brasilialainen intiaaniheimo uskoi tunnistavansa siinä vyötiäisen.

Mytologia

Ariadne oli Kreetan kuninkaan Minoksen tytär. Hänen velipuolensa Minotauros, puoliksi ihminen ja puoliksi härkä, oli saanut alkunsa hänen äitinsä suhteesta erääseen härkään, ja Minos oli syntymän jälkeen sulkenut hänet palatsin alla olevaan labyrinttiin. Labyrintti oli rakennettu niin, ettei kukaan sinne mennyt koskaan löytänyt ulos. Joka yhdeksäs vuosi Ateenan oli lähetettävä mahtavalle Kreetalle veroksi seitsemän neitoa ja seitsemän nuorukaista, jotka Minos uhrasi Minotaurokselle. Ateenan valtaistuimen perillinen Theseus tarjoutui vapaaehtoisesti uhriksi surmatakseen Minotauroksen. Kun Theseus saapui Kreetaan, Ariadne rakastui häneen heti palavasti. Hän tarjoutui auttamaan Theseusta ja hankki tälle villalankakerän. Theseus sitoi langan pään labyrintin sisäänkäynnille, surmasi Minotauroksen ja löysi langan avulla todella takaisin. Ariadne, joka oli näin pettänyt isänsä, purjehti pois Theseuksen kanssa. Mutta kun he saapuivat Kreikan Naksoksen saarelle, Theseus hylkäsi hänet. Kun hän istui siellä yksinään, Dionysos-jumala (muun muassa viinin, ilon ja hedelmällisyyden jumala) näki hänet. Hän rakastui heti kauniiseen Ariadneen ja nai hänet saman tien. Häissä Ariadnella oli aivan erityinen kruunu. Sen oli valmistanut tulen jumala Hefaistos, ja se oli koristeltu Intiasta tuoduilla jalokivillä. Häiden jälkeen Dionysos-jumala heitti kruunun ilosta taivaalle, jossa sen jalokivet muuttuivat tuikkiviksi tähdiksi.