Tähdistö Kaukoputki

Kaukoputki (Telescopium)
Kaukoputki · Kirkkain tähti: α TelescopiiNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Telescopium (Tel)
Kirkkain tähti
α Telescopii (α Tel)
Suhteellinen kirkkaus
3,51 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 90422
Pinta-ala
252 deg² (sija: 57/88)
Rektaskensio
18h 09m 14s – 20h 29m 50s
Deklinaatio
-56° 59' 02'' – -45° 05' 24''
Naapuritähdistöt
Jousimies, Etelän kruunu, Alttari, Riikinkukko, Intiaani

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa

Tähdistö Kaukoputki

Kaukoputki on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on α Telescopii, sinertävänä loistava tähti, jonka valovoima on noin 800-kertainen Aurinkoomme verrattuna. Koska tämä tähti on kuitenkin 278 valovuoden (1 valovuosi on 9,461 biljoonaa kilometriä) päässä meistä, sitä on vaikeampi erottaa kuin 149,6 milj. km:n päässä olevaa Aurinkoamme. Kaukoputki sijaitsee Riikinkukon tähdistön pohjoispuolella ja Jousimiehen eteläpuolella.

Historia

Ranskalainen teologi Nicolas-Louis de Lacaille, joka omisti elämänsä tähtitieteelle, geodesialle ja matematiikalle, otti käyttöön 14 uutta eteläisen pallonpuoliskon tähdistöä. Vuonna 1750 hän lähti nelivuotiselle matkalle Hyväntoivonniemelle muun muassa havainnoimaan eteläisen taivaan tähdistöjä. Matkallaan hän luetteloi lähes 10 000 tähteä. Uudet tähdistönsä Nicolas-Louis de Lacaille nimesi enimmäkseen teknisten laitteiden mukaan. Näin syntyivät tähdistöt Kuvanveistäjä, Sulatusuuni, Veistotaltta, Ilmapumppu, Maalari, Mikroskooppi, Verkko, Oktantti, Heilurikello, Kompassi, Pöytävuori, Kaukoputki, Kulmaviivoitin ja Harppi. Lisäksi hän jakoi suuren, jo antiikin aikana tunnetun Argo-laivan tähdistön kolmeksi tähdistöksi: Köliksi, Peräkeulaksi ja Purjeeksi. Hänen eteläisen taivaan tähtiluettelonsa ilmestyi vuonna 1763, vuosi hänen kuolemansa jälkeen, nimellä ”Coelum Australe Stelliferum”. Hänen 14 uudelle tähdistölleen on yhteistä, että ne koostuvat suhteellisen himmeistä tähdistä.

Kaukoputki oli tähtitieteilijöille mullistava keksintö. Ei siis ole ihme, että Nicolas-Louis de Lacaille omisti sille oman tähdistön. Siihen hän ikuisti Keplerin kaukoputken, joka noudattaa Johannes Keplerin vuonna 1611 kuvaamaa rakennetta. Kun Nicolas-Louis de Lacaille otti tähdistön käyttöön, siinä oli kuitenkin vielä kaksi muuta 3. suuruusluokan tähteä, jotka eivät nykyään enää kuulu Kaukoputken tähdistöön. Tähti β Telescopii on nykyään nimeltään η Sagittarii ja kuuluu Jousimiehen tähdistöön, ja γ Telescopii löytyy nimellä G Scorpii Skorpionin tähdistöstä.