Tähdistö Susi

Susi (Lupus)
Susi · Kirkkain tähti: α LupiNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Lupus (Lup)
Kirkkain tähti
α Lupi (α Lup)
Suhteellinen kirkkaus
2,30 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 71860
Pinta-ala
334 deg² (sija: 46/88)
Rektaskensio
14h 17m 48s – 16h 08m 37s
Deklinaatio
-55° 34' 48'' – -29° 50' 16''
Naapuritähdistöt
Vaaka, Vesikäärme, Kentauri, Harppi, Kulmaviivoitin, Skorpioni

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa

Tähdistö Susi

Susi on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on α Lupi. Sitä vastapäätä on sen toiseksi kirkkain tähti, β Lupi. Tähti β Lupi on kuuma, sinivalkoinen tähti, jonka massa on noin yhdeksän kertaa Auringon massa. Kaukaisessa tulevaisuudessa, kun sen ytimestä loppuu vety, se paisuu punaiseksi ylijättiläiseksi. Silloin Sudella, jota Kentauri näyttää lävistävän keihäällä, on punainen käpälä.

Historia ja mytologia

Suden tähdistö on ollut ihmisten tuntema jo antiikin ajoista lähtien. Vuosituhansien kuluessa mitä erilaisimmat kansat liittivät tähdistöön mitä moninaisimpia tarinoita ja mytologioita. Arabit tunsivat tähdistön naarasleijonana tai leopardina, Eufratin laakson syyrialaiset nimellä Zibu (kuoleman eläin), kreikkalaiset nimellä Therion (villieläin) ja roomalaiset nimellä Bestia (peto). Lisäksi tähdistö yhdistettiin muinaisuudessa usein Kentaurin tähdistöön. Kentaurin kerrotaan laskeneen alttarille (Alttarin tähdistö) uhrieläimen, jonka hän oli seivästänyt keihääseensä. Tähän ei kuitenkaan liity minkäänlaista antiikin mytologiaa, joten myytti ei ole säilynyt aikojen saatossa. Viimeistään silloin, kun ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas-Louis de Lacaille (1713–1762) sijoitti Kulmaviivoittimen tähdistön Kentaurin ja Alttarin tähdistöjen väliin, tämä myytti katosi lopullisesti.

Babylonialaisille (nykyisessä Irakissa) tähdistö taas oli tuttu nimellä Ur-Idim (raivotautinen koira). Noin vuodelta 2000 eaa. peräisin olevista kirjoituksista on säilynyt loitsuja, joiden piti suojata Ur-Idimin puremilta. Ur-Idimin puremien uskottiin aiheuttavan kuolemaan johtavan taudin, joka oli mitä todennäköisimmin raivotauti.

Vuonna 1603, renessanssin aikakaudella, saksalainen tähtitieteilijä Johannes Bayer määritteli tähdistön tähtikartastossaan Uranometria lopullisesti Sudeksi. Hän piirsi sen ensimmäisen kerran nykyisessä muodossaan. Bayer kuitenkin piirsi monet hahmot takaapäin eikä edestä, joten vanhemmat tähtikuvaukset, kuten ”oikea käsi” tai ”vasen jalka”, eivät enää sopineet hänen kuviinsa.