Tähdistö Käärme

Käärme (Serpens)
Käärme · Kirkkain tähti: UnukalhaiNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Serpens (Ser)
Kirkkain tähti
Unukalhai (α Ser)
Suhteellinen kirkkaus
2,63 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 77070
Pinta-ala
637 deg² (sija: 23/88)
Rektaskensio
15h 10m 25s – 18h 58m 18s
Deklinaatio
-16° 08' 24'' – +25° 39' 51''
Naapuritähdistöt
Käärme (pää): Pohjan kruunu, Karhunvartija, Neitsyt, Vaaka, Käärmeenkantaja, Herkules
Käärme (häntä): Käärmeenkantaja, Jousimies, Kilpi, Kotka

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa

Tähdistö Käärme

Käärme sijaitsee sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla, ja se näkyy kaikkialta. Sen kirkkain tähti on nimeltään Unukalhai (arabiaa: käärmeen kaula). Se on ainoa kahteen osaan jaettu tähdistö: pään (lännessä) ja hännän (idässä) erottaa toisistaan Käärmeenkantaja. Sen kanssa se on muodostanut kokonaisuuden antiikista lähtien, ja se kuuluu vanhimpiin tähdistöihin. Kun IAU vahvisti tähdistöjen rajat vuonna 1930, se säilyi jaosta huolimatta yhtenä tähdistönä. Käärmeen hännässä on Kotkasumu M16 ja sen ”Luomisen pilarit”, jotka Hubble-teleskooppi teki kuuluisiksi vuonna 1995.

Mytologia

Kreikkalaiset näkivät Käärmeenkantajassa Asklepioksen, lääketaidon jumalan. Hänen vanhempansa olivat Apollon, muun muassa parantamisen, siveellisyyden ja musiikin jumala, ja Koronis, sodanjumala Areksen lapsenlapsi. Apollonin rakastettu Koronis rakasti kuitenkin kuolevaista Iskhystä ja petti Apollonia tämän kanssa, vaikka hän odotti jo Apollonin lasta. Apollon sai tietää asiasta ja aiheutti kummankin kuoleman. Apollon itse (toisen perimätiedon mukaan Hermes) pelasti lapsen viime hetkellä roviolta leikkaamalla sen äidin kohdusta ja antoi sen Kheironille, joka kasvatti Asklepioksen kuin oman poikansa ja opetti hänelle parantamista ja metsästystä. Eräänä päivänä käärme näytti hänelle erityisen lääkeyrtin: Kreetalla kuninkaan poika oli hukkunut hunaja-astiaan. Kun käärme ryömi ruumista kohti, Asklepios tappoi sen sauvalla. Silloin esiin tuli toinen käärme lääkeyrttien kanssa ja herätti niillä kuolleen käärmeen henkiin. Asklepios asetti yrtit vainajan päälle, ja myös kuninkaan poika heräsi. Myöhemmin hänen kerrotaan herättäneen henkiin vielä sankari Theseuksen pojan, joka oli kuollut pudottuaan vaunuista. Jokaisen ylösnousemuksen myötä kasvoi manalan jumalan Hadeksen tyytymättömyys, sillä tämä pelkäsi sielujen virran ehtyvän. Hän valitti veljelleen Zeukselle, joka kaatoi Asklepioksen salamalla. Tästä raivostuneena Apollon tappoi ne kolme kyklooppia, jotka takoivat Zeuksen salamat. Lepyttääkseen hänet Zeus teki Asklepioksesta kuolemattoman ja siirsi hänet käärmeen kanssa taivaankannelle. Käärme edustaa hänen lääketaitoaan; vuosittaisten nahanluontiensa ja näennäisen uudestisyntymisensä vuoksi se on yhä tänäkin päivänä lääketaidon symboli.