Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Corvus (Crv)
- Kirkkain tähti
- Gienah Gurab (γ Crv)
- Suhteellinen kirkkaus
- 2,59 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 59803
- Pinta-ala
- 184 deg² (sija: 70/88)
- Rektaskensio
- 11h 56m 22s – 12h 56m 40s
- Deklinaatio
- -25° 11' 46'' – -11° 40' 39''
- Naapuritähdistöt
- Neitsyt, Malja, Vesikäärme
Näkyvyys
Tähdistö Korppi
Korppi on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkaimman tähden γ Corvi arabialainen nimi on Gienah Gurab (korpin siipi). Yhdessä tähtien β Corvi (Kraz), δ Corvi (Algorab) ja ε Corvi (Minkar) kanssa se muodostaa purjeen muotoisen kuvion.
Erityisen kiinnostavia ovat sen kaksi spiraaligalaksia NGC 4038 ja NGC 4039. Galaksit ovat vuorovaikutuksensa vuoksi vääristyneet niin voimakkaasti, että niiden pitkät vuorovesipyrstöt näyttävät pitkän valotusajan valokuvissa hyönteisen tuntosarvilta (antenneilta), mistä nimi Antennigalaksit. Kaukoputken läpi katsottuna galaksit muodostavat sydämen, joka on joka vuosi ystävänpäivänä suosionsa huipulla.
Mytologia
Korpin tähdistöön liittyy kaksi tarua. Ensimmäinen taru kertoo korpista, vesikäärmeestä ja maljasta.
Korppi oli Apollon-jumalan, jumalten isän Zeuksen pojan, lintu. Eräänä päivänä Apollon valmistautui uhraamaan isälleen. Hän lähetti korppinsa hakemaan raikasta vettä lähteestä. Korppi tarttui kullattuun maljaan ja lensi matkaan. Matkalla se huomasi viikunapuun, jonka hedelmät eivät kuitenkaan olleet vielä aivan kypsiä. Vaikka Apollon oli käskenyt sen kiirehtiä, se ei voinut vastustaa kiusausta vaan odotti siellä useita päiviä, kunnes viikunat olivat kypsiä. Mahansa täyteen syöneenä ja tekosyytä etsien se nappasi vesikäärmeen ja lensi sen kanssa takaisin Apollonin luo. Se selitti Apollonille, että vesikäärme oli tukkinut tien lähteelle. Apollon kuitenkin huomasi valheen. Rangaistukseksi hän vei siltä kyvyn juoda mitään viikunoiden kypsymisen aikaan. Sen jälkeen hän siirsi korpin, vesikäärmeen ja maljan taivaalle. Siellä korppi on siitä lähtien turhaan yrittänyt päästä täytetyn maljan luo. Korpille taivaankanteen siirtäminen ei siis ollut kunnia vaan häpeäpaalu. Siitä lähtien on sanottu, että korppien käheä raakkuminen johtuu niiden suuresta janosta.
Toisessa tarussa korppi, jolla oli tuolloin vielä lumivalkoinen höyhenpuku, toi Apollonille viestin, että hänen raskaana oleva rakastettunsa Koronis oli hänelle uskoton. Vihassaan Apollon surmasi rakastettunsa Koroniksen ja tämän rakastajan. Heti perään hänet kuitenkin valtasi huono omatunto. Hän ehti enää pelastaa vain syntymättömän poikansa. Tuskissaan Apollon kirosi korpin ja värjäsi sen ikuisesti mustaksi.
