Tähdistö Peräkeula

Peräkeula (Puppis)
Peräkeula · Kirkkain tähti: NaosNäytä tähdistö tähtirekisterissä

Tietokortti

Latinankielinen nimi
Puppis (Pup)
Kirkkain tähti
Naos (ζ Pup)
Suhteellinen kirkkaus
2,21 mag
Hipparcos-luettelo
HIP 39429
Pinta-ala
673 deg² (sija: 20/88)
Rektaskensio
6h 03m 00s – 8h 27m 58s
Deklinaatio
-51° 06' 09'' – -11° 15' 08''
Naapuritähdistöt
Yksisarvinen, Iso koira, Kyyhkynen, Maalari, Köli, Purje, Kompassi, Vesikäärme

Näkyvyys

Pohjoinen taivasBerlin
Eteläinen taivasSydney
näkyvissäosittain näkyvissäei näkyvissäklo 22 paikallista aikaa, vähintään yhtenä päivänä kuukaudessa

Tähdistö Peräkeula

Peräkeula on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. 1700-luvulle asti se kuului mahtavan Argo-laivan tähdistöön. Vuonna 1756 Nicolas-Louis de Lacaille jakoi sen eräässä tähtikartassa kolmeen osaan: laivan Köliin (Carina), Peräkeulaan (Puppis) ja Purjeeseen (Vela). Jako vahvistettiin lopullisesti vuonna 1763 hänen tähtiluettelossaan.

Mytologia

Argo-laiva ja argonautit (osa 1) – Iason oli kreikkalainen puolijumala, heeros (kreikaksi sankari). Hänen isoisänsä oli Kretheus, Iolkoksen perustaja; Iolkos oli antiikin kaupunki Kreikan Thessaliassa (nykyinen Volos). Kretheuksella ja hänen vaimollaan Tyrolla oli kolme poikaa: Aison, Feres ja Amythaon. Esikoisena Aison oli laillinen kruununperijä. Vaimonsa Polymeden (jumala Hermeksen pojantytär ja kreikkalaisen mytologian mestarivarkaan Autolykoksen tytär) kanssa Aison sai pojan nimeltä Iason. Aisonin kuolevaisella äidillä Tyrolla oli kuitenkin ennen avioliittoaan ollut rakkaussuhde Poseidoniin (meren jumala ja Zeuksen veli). Siitä syntyivät kaksoset Pelias ja Neleus, Iasonin sedät. Pelias oli vallanhimoinen ja tavoitteli yksinvaltaa Thessaliassa. Kretheuksen kuoltua Pelias syrjäytti Aisonin valtaistuimelta ja sulki hänet luolaan. Sen jälkeen oraakkeli varoitti häntä varomaan iolkoslaista miestä, jolla oli vain yksi kenkä. Sillä välin Iason oleskeli Pelionin vuoristossa, jossa kentauri Kheiron kasvatti ja koulutti hänet. Kun Pelias kutsui ihmiset koolle uhrijuhlaan isänsä Poseidonin kunniaksi, myös Iason lähti matkaan vaatimaan oikeuttaan valtaistuimeen. Matkalla hän kohtasi vanhan naisen hahmossa jumalatar Heran (Zeuksen vaimo), joka pyysi häntä kantamaan itsensä joen yli. Silloin Iason menetti toisen kenkänsä. Pelias tunnisti hänessä oraakkelin ennustuksen. Hän lupasi Iasonille valtaistuimen, jos tämä toisi hänelle kultaisen taljan (Oinaan tähdistön taru). Pelias uskoi, ettei hän koskaan enää näkisi veljenpoikaansa, sillä talja oli Kolkhiksessa (seutu Kaukasuksen vuoriston ja Mustanmeren itärannan välissä), ja sitä vartioi lohikäärme. Matkaa varten Mustanmeren yli Iason tarvitsi nopeimman laivan, jonka maailma oli siihen mennessä nähnyt. Hän antoi Frixoksen pojan Argoksen tehtäväksi rakentaa tämän mukaan nimetyn laivan. Frixos oli aikoinaan paennut isäänsä kultaisen oinaan (Oinaan tähdistö), kultaisen taljan kantajan, selässä.

Mytologian toinen osa on kirjattu Kölin tähdistöön.