Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Pyxis (Pyx)
- Kirkkain tähti
- α Pyxidis (α Pyx)
- Suhteellinen kirkkaus
- 3,67 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 42828
- Pinta-ala
- 221 deg² (sija: 65/88)
- Rektaskensio
- 8h 26m 43s – 9h 27m 37s
- Deklinaatio
- -37° 17' 31'' – -17° 24' 41''
- Naapuritähdistöt
- Vesikäärme, Peräkeula, Purje, Ilmapumppu
Näkyvyys
Tähdistö Kompassi
Kompassi on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on α Pyxidis. Paljon kiinnostavampi havaintokohde on kuitenkin sen tähti T Pyxidis, jo sammunut tähti, jonka näennäinen kirkkaus on enimmillään 15,8 mag ja joka säännöllisin väliajoin tuottaa toistuvan novan (valkoisen kääpiön pinnalla tapahtuva kirkkauden purkaus, jonka aiheuttaa vedyn räjähdysmäinen syttyminen kaksoistähtijärjestelmässä). T Pyxidis kiertää yhä aktiivista naapuritähteään niin läheltä, että se imee tältä kaasua. Kun tämä kaasu osuu sammuneen tähden pinnalle, syntyy aina silloin tällöin lämpöydinräjähdyksiä. Viimeisimmät novat purkautuivat vuosina 1890, 1902, 1920, 1944, 1966 ja 2011. Noina aikoina T Pyxidiksen saattoi nähdä taivaankannella paljain silmin, kun sen näennäinen kirkkaus oli jopa 6,5 mag.
Historia
Ranskalainen teologi Nicolas-Louis de Lacaille, joka omisti elämänsä tähtitieteelle, geodesialle ja matematiikalle, otti käyttöön 14 uutta eteläisen pallonpuoliskon tähdistöä. Vuonna 1750 hän lähti nelivuotiselle matkalle Hyväntoivonniemelle muun muassa havainnoimaan eteläisen taivaan tähdistöjä. Matkallaan hän luetteloi lähes 10 000 tähteä. Uudet tähdistönsä Nicolas-Louis de Lacaille nimesi enimmäkseen teknisten laitteiden mukaan. Näin syntyivät tähdistöt Kuvanveistäjä, Sulatusuuni, Veistotaltta, Ilmapumppu, Maalari, Mikroskooppi, Verkko, Oktantti, Heilurikello, Kompassi, Pöytävuori, Kaukoputki, Kulmaviivoitin ja Harppi. Lisäksi hän jakoi suuren, jo antiikin aikana tunnetun Argo-laivan tähdistön kolmeksi tähdistöksi: Köliksi, Peräkeulaksi ja Purjeeksi. Hänen eteläisen taivaan tähtiluettelonsa ilmestyi vuonna 1763, vuosi hänen kuolemansa jälkeen, nimellä ”Coelum Australe Stelliferum”. Hänen 14 uudelle tähdistölleen on yhteistä, että ne koostuvat suhteellisen himmeistä tähdistä.
Muinaiset kreikkalaiset näkivät Kompassin neljässä kirkkaimmassa tähdessä Argo-laivan maston, mutta osa antiikin tähdistöä se ei ollut. Antiikin aikana laivan kompassia ei kuitenkaan vielä tunnettu, sillä kiinalaiset ottivat ensimmäisen magneettikompassin käyttöön vasta 1000-luvulla. Nicolas-Louis de Lacaille esitteli kompassin ensimmäisen kerran vuonna 1756 ranskankielisellä nimellä ”la Boussole” ja latinisoi sen vuonna 1763 muotoon ”Pyxis Nautica”. Samoin vuonna 1756 hän jakoi Argo-laivan kolmeen erilliseen tähdistöön, koska se tuntui hänestä liian suurelta ja sekavalta; jako vahvistettiin lopullisesti vuonna 1763 hänen tähtiluettelossaan. Näin syntyivät laivan Köli (Carina), Peräkeula (Puppis) ja Purje (Vela).
