Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Crux (Cru)
- Kirkkain tähti
- Acrux (α Cru)
- Suhteellinen kirkkaus
- 0,77 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 60718
- Pinta-ala
- 68 deg² (sija: 88/88)
- Rektaskensio
- 11h 56m 14s – 12h 57m 45s
- Deklinaatio
- -64° 41' 46'' – -55° 40' 38''
- Naapuritähdistöt
- Kentauri, Kärpänen
Näkyvyys
Tähdistö Etelän risti
Etelän ristin tähdistö on eteläisen pallonpuoliskon sydän: kaikista tähdistöistä pienin mutta eteläisen pallonpuoliskon tunnetuin ja ihailluin. Sen neljä kirkkainta tähteä α Crucis (Acrux), β Crucis (Becrux), γ Crucis (Gacrux) ja δ Crucis (Decrux) muodostavat paljain silmin näkyvän ristin. Se soveltuu parhaiten eteläisen taivaannavan paikantamiseen: kun tähdestä γ Crucis tähteen α Crucis kulkevaa yhdysviivaa jatketaan noin neljä ja puoli kertaa sen pituuden verran, päädytään lähes täsmälleen eteläiselle taivaannavalle.
Tähdistö sijaitsee Linnunradassa, alueella, jolla on paljon kirkkaita tähtiä, ja sillä on havaitsijoille paljon tarjottavaa. Tähdet α Crucis ja β Crucis ovat kirkkaimpien tähtien luettelossa sijoilla 13 ja 19. Safiirinsinisen tähden β Crucis, jota kutsutaan myös nimellä Mimosa, lähellä näyttää olevan verenpunainen hiilitähti, joka todellisuudessa on paljon kauempana. Idempänä tähtien α Crucis ja β Crucis välissä on kuuluisa Hiilisäkki, yli 500 valovuoden päässä oleva kaasusta ja pölystä koostuva pimeä sumu. Se näyttää aukolta kirkkaasti loistavassa Linnunradassa. Lähellä tähteä β Crucis on lisäksi upea avoin tähtijoukko, ”Jalokivirasia” NGC 4755. Kiikarilla siitä avautuu komea näkymä noin 50 kirkkaasta tähdestä, joiden joukossa on sinisiä ylijättiläisiä ja erityisenä kohokohtana keskellä hehkuvanpunainen jättiläinen.
Historia
Maan akselin prekession vuoksi Etelän risti oli antiikin aikana pohjoisempana taivaalla, ja Välimeren eteläosissa se näkyi aivan etelähorisontin yläpuolella vielä varhaiselle keskiajalle asti. Nykyään sen näkee kokonaan vain noin 25 pohjoisen leveysasteen eteläpuolella. Prekessio syntyy, koska Aurinko ja Kuu vetävät litistynyttä, pyörivää Maata; noin 25 800 vuodessa Maan akseli piirtää näin kerran kartion. Kristuksen ristiinnaulitsemisen aikaan Etelän risti oli luultavasti horisontissa. Vanhojen kirjoitusten mukaan se tunnettiin Aleksandriassa keisari Augustuksen (63 eaa. – 14 jaa.) kunniaksi nimellä ”Thronus Caesaris”.
Vaikka tämä tähtikuvio oli tunnettu vuosituhansien ajan, siitä ei koskaan tehty omaa tähdistöä. Kreikkalaiset näkivät siinä Kentaurin takajalat. Vasta 1500-luvulla eurooppalaiset merimiehet näkivät siinä ristin, uskonsa symbolin, ja käyttivät sitä opastimena eteläiselle taivaannavalle. Vanhojen kirjoitusten mukaan tähdistö esitettiin ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla Petrus Planciuksen (tähtitieteilijä, teologi ja kartografi, 1552–1622) taivaanpallolla. Etelän risti koristaa Australian, Brasilian, Uuden-Seelannin, Papua-Uuden-Guinean ja Samoan lippuja.
