Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Lacerta (Lac)
- Kirkkain tähti
- α Lacertae (α Lac)
- Suhteellinen kirkkaus
- 3,76 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 111169
- Pinta-ala
- 201 deg² (sija: 68/88)
- Rektaskensio
- 21h 57m 30s – 22h 57m 52s
- Deklinaatio
- +35° 09' 56'' – +56° 55' 05''
- Naapuritähdistöt
- Kefeus, Joutsen, Pegasus, Andromeda, Kassiopeia
Näkyvyys
Tähdistö Sisilisko
Sisilisko on pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on osittain sirkumpolaarinen pohjoisnavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että osa sen tähdistä on niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Berliinistä katsottuna koskaan laske. Osa tähdistöstä on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella. Sen kirkkain tähti α Lacertae muodostaa yhdessä tähtien β Lacertae ja 4 Lacertae kanssa sisiliskon pään.
Sisiliskon tähdistön kirkkain tähti α Lacertae sijaitsee Joutsenen tähdistön kirkkaimmasta tähdestä, Denebistä, koilliseen. Joutsenen tähdistöä kutsutaan usein myös ”Pohjan ristiksi”. Sen viisi kirkkainta tähteä muodostavat ristin. Näistä tähdistä kirkkain kuvaa joutsenen pyrstöä. Se on hyvä lähtökohta Sisiliskon tähdistön etsimiselle. Kuuluisaksi Sisilisko tuli kohteen BL Lacertae ansiosta: Cuno Hoffmeister piti kohdetta vuonna 1929 muuttuvana tähtenä. Todellisuudessa se on noin 900 miljoonan valovuoden päässä olevan galaksin aktiivinen ydin, jonka mukaan on nykyään nimetty kokonainen tällaisten kohteiden luokka.
Historia
Sisiliskon tähdistö koostuu suhteellisen himmeistä tähdistä. Niillä ei ole erityisiä nimiä, eikä tähän taivaankannen osaan liity myöskään taruja. Sisiliskon tähdistön esitteli ensimmäisen kerran Johannes Hevelius (tähtitieteilijä ja Kuun kartografian perustaja) vuonna 1690 tähtikartastossaan ”Firmamentum Sobiescianum”. Hevelius antoi sille toisen nimen ”Stellio” erään sisiliskolajin, hardunin (tähtiagaamin), mukaan. Tämä toinen nimi ei kuitenkaan vakiintunut.
Myöskään muut ehdotukset tämän tähdistön nimeksi eivät vakiintuneet. Ranskalainen tähtitieteilijä Augustin Royer halusi jo vuonna 1679 antaa tähdistölle silloisen kuninkaan Ludvig XIV:n kunniaksi nimen ”Sceptrum (valtikka)” tai ”oikeuden käsi”. Tähdistön oli määrä symboloida Justitian kättä, jossa on Ranskan valtikka.
Vuonna 1787 saksalainen tähtitieteilijä Johann Elert Bode yritti pystyttää muistomerkin vähän aiemmin kuolleelle Preussin kuninkaalle Fredrik Suurelle. Hän antoi tähdistölle nimen ”Honores Friderici (Fredrikin kunnia)”. Mutta myös hänen ehdotuksensa epäonnistui. Nykyään tähdistö tunnetaan enää vain Sisiliskona.
