Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Mensa (Men)
- Kirkkain tähti
- α Mensae (α Men)
- Suhteellinen kirkkaus
- 5,09 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 29271
- Pinta-ala
- 153 deg² (sija: 75/88)
- Rektaskensio
- 3h 12m 56s – 7h 36m 52s
- Deklinaatio
- -85° 15' 41'' – -69° 44' 48''
- Naapuritähdistöt
- Kultakala, Etelän vesikäärme, Oktantti, Kameleontti, Lentokala
Näkyvyys
Tähdistö Pöytävuori
Pöytävuori on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on sirkumpolaarinen etelänavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että sen tähdet ovat niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Sydneystä katsottuna koskaan laske. Tähdistö on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella. Sen kirkkain tähti on α Mensae, jonka näennäinen kirkkaus on vain 5,09 mag. Sen voi erottaa paljain silmin vain hyvissä olosuhteissa. Pöytävuori on taivaan himmein tähdistö. Tähdistön löytämisessä apuna toimii Suuri Magellanin pilvi (LMC), noin 160 000 valovuoden päässä oleva kääpiögalaksi, jossa on monta miljardia tähteä. Pieneltä osin Suuri Magellanin pilvi ulottuu Pöytävuoren tähdistöön. Sen suurin osa on kuitenkin Kultakalan tähdistössä.
Historia
Ranskalainen teologi Nicolas-Louis de Lacaille, joka omisti elämänsä tähtitieteelle, geodesialle ja matematiikalle, otti käyttöön 14 uutta eteläisen pallonpuoliskon tähdistöä. Vuonna 1750 hän lähti nelivuotiselle matkalle Hyväntoivonniemelle muun muassa havainnoimaan eteläisen taivaan tähdistöjä. Matkallaan hän luetteloi lähes 10 000 tähteä. Uudet tähdistönsä Nicolas-Louis de Lacaille nimesi enimmäkseen teknisten laitteiden mukaan. Näin syntyivät tähdistöt Kuvanveistäjä, Sulatusuuni, Veistotaltta, Ilmapumppu, Maalari, Mikroskooppi, Verkko, Oktantti, Heilurikello, Kompassi, Pöytävuori, Kaukoputki, Kulmaviivoitin ja Harppi. Lisäksi hän jakoi suuren, jo antiikin aikana tunnetun Argo-laivan tähdistön kolmeksi tähdistöksi: Köliksi, Peräkeulaksi ja Purjeeksi. Hänen eteläisen taivaan tähtiluettelonsa ilmestyi vuonna 1763, vuosi hänen kuolemansa jälkeen, nimellä ”Coelum Australe Stelliferum”. Hänen 14 uudelle tähdistölleen on yhteistä, että ne koostuvat suhteellisen himmeistä tähdistä.
Nicolas-Louis de Lacaille tutki etelän tähtiä Kapkaupungista käsin ja ikuisti Pöytävuoren sen yllä leijuvine pilvineen Pöytävuoren tähdistöön. Etelä-Afrikan kesällä (joulukuussa) Pöytävuoren luonnonnäytelmää voi ihailla parhaiten. Tähän aikaan vuoren yllä on ohut pilvikerros, joka näyttää valuvan alas sen pohjois- ja länsipuolen jyrkänteitä. Paikalliset kutsuvat tätä ilmiötä nimellä ”Tablecloth” (pöytäliina).
