Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Coma Berenices (Com)
- Kirkkain tähti
- β Comae Berenices (β Com)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,26 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 64394
- Pinta-ala
- 387 deg² (sija: 42/88)
- Rektaskensio
- 11h 58m 25s – 13h 36m 07s
- Deklinaatio
- +13° 18' 14'' – +33° 18' 27''
- Naapuritähdistöt
- Ajokoirat, Iso karhu, Leijona, Neitsyt, Karhunvartija
Näkyvyys
Tähdistö Bereniken hiukset
Bereniken hiukset on pohjoisen pallonpuoliskon tähdistö. Tähdistön kirkkain tähti on β Comae Berenices. Tähti Diadem (α Com), jonka nimi viittaa Egyptin kuningatar Bereniken hiuksia koristaneisiin jalokiviin, on vain hieman himmeämpi. Se muodostaa tähdistössä hiusten latvan.
Erityisen mainitsemisen arvoisia ovat Coman tähtijoukko (Mel 111) ja Coman galaksijoukko (Abell 1656 / Coma Cluster). Monet Bereniken hiusten tähdistön tähdistä kuuluvat noin 280 valovuoden päässä olevaan Coman tähtijoukkoon. Tämä avoin tähtijoukko koostuu 37 yksittäisestä tähdestä, ja parhaissa olosuhteissa sen voi nähdä paljain silmin. Coman galaksijoukko sen sijaan on valtava yli 1 000 galaksin kasauma noin 320 miljoonan valovuoden etäisyydellä. Etäisyytensä vuoksi sitä voi valitettavasti havaita vain kaukoputkella.
Historia ja mytologia
Antiikin Kreikassa tämä tähdistö luettiin aluksi Leijonan tähdistöön. Se kuvasi leijonan hännänpäätä. Itsenäisenä tähdistönä sen esitti ensimmäisen kerran saksalainen kartografi Caspar Vopel taivaanpallollaan vuonna 1536, ja vuonna 1551 sen otti taivaanpallolleen myös alankomaalainen maantieteilijä ja kartografi Gerhard Mercator (1512–1594). Kun tanskalainen tähtitieteilijä Tycho Brahe hieman myöhemmin otti tähdistön mukaan yhteen teoksistaan, sen asema vakiintui.
Berenike oli Egyptin kuningatar 3. vuosisadalla eaa. Hän oli naimisissa Egyptin kuninkaan Ptolemaios III:n kanssa, jonka sisaren nimi oli myös Berenike. Kuninkaan sisar oli naimisissa seleukidi Antiokhos II:n kanssa. Miehensä kuoltua hän joutui keskelle valtaistuinkiistoja ja sitä myötä hengenvaaraan. Siksi hän pyysi veljeään, kuningas Ptolemaios III:ta, tulemaan armeijoineen hänen avukseen. Ptolemaios III lähti sen jälkeen sotaan sisarensa puolesta. Kuningatar Berenike, joka oli hyvin huolissaan puolisostaan, lupasi jumalatar Afroditelle (rakkauden, kauneuden ja himon jumalatar) uhrata hiuksensa, jos hänen puolisonsa vain palaisi terveenä ja voittajana. Ptolemaios III ei valitettavasti enää pystynyt pelastamaan sisartaan, mutta hän palasi voittajana ja terveenä Egyptiin. Kuningatar Berenike täytti silloin lupauksensa ja jätti hiuksensa temppeliin Zephyriumin niemelle lähelle Aleksandriaa. Jo seuraavana päivänä hiukset olivat kadonneet temppelistä. Samaan aikaan hänen hovitähtitieteilijänsä Konon Samoslainen havaitsi monien uusien tähtien nousevan Leijonan tähdistön itäpuolelle ja Neitsyen tähdistön pohjoispuolelle. Niinpä uskottiin, että Afrodite oli pitänyt Bereniken hiuksia niin kauniina, että oli saman tien siirtänyt ne taivaankanteen.
