Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Chamaeleon (Cha)
- Kirkkain tähti
- α Chamaeleontis (α Cha)
- Suhteellinen kirkkaus
- 4,06 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 40702
- Pinta-ala
- 132 deg² (sija: 79/88)
- Rektaskensio
- 7h 26m 37s – 13h 56m 27s
- Deklinaatio
- -83° 11' 46'' – -75° 17’ 24''
- Naapuritähdistöt
- Köli, Lentokala, Pöytävuori, Oktantti, Paratiisilintu, Kärpänen
Näkyvyys
Tähdistö Kameleontti
Kameleontti on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on sirkumpolaarinen etelänavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että sen tähdet ovat niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Sydneystä katsottuna koskaan laske. Tähdistö on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella. Sen kirkkain tähti, α Chamaeleontis, kuvaa kameleontin silmää.
Kameleontin tähdistö sijaitsee Etelän ristin tähdistön eteläpuolella aivan taivaan etelänavan vieressä. Jo 1500-luvulla Etelän risti toimi merenkulkijoille suunnistuksen apuna. Sen tähdet muodostavat paljain silmin näkyvän ristin.
Historia
Siinä missä pohjoisen pallonpuoliskon tähdistöt tunnettiin jo antiikin ajoista lähtien ja ne pohjautuvat mitä erilaisimpiin mytologioihin, monet eteläisen pallonpuoliskon tähdistöt jäivät pitkäksi aikaa nimettömiksi. Vasta 1500-luvulla niihin alettiin kiinnittää huomiota. Vuosina 1595–1597 hollantilaiset merenkulkijat Pieter Dirkszoon Keyser (yliperämies) ja Frederick de Houtman (kapteenin veli) kartoittivat Petrus Planciuksen toimeksiannosta eräällä tutkimusmatkalla eteläisen taivaankannen. Itä-Intiaan suuntautuneen matkansa kokemusten innoittamina he nimesivät tusinan tähdistöjä: Kameleontti, Kärpänen, Lentokala, Intiaani, Kurki, Paratiisilintu, Riikinkukko, Feeniks, Kultakala, Etelän vesikäärme, Etelän kolmio ja Tukaani.
Vähän ennen vuotta 1600 ilmestyneissä tähtikartoissa kameleontti on kuvattu kieli sinkoutumassa ulos. Nuo kaksi hollantilaista merenkulkijaa yhdistivät sen luultavasti naapuritähdistöönsä Kärpäseen, jonka nimi oli myöhemmin lähes kahden vuosisadan ajan Mehiläinen. On oletettavaa, että he kohtasivat tämän leguaanin kaltaisen olennon vuonna 1595 Madagaskarilla ja olivat niin lumoutuneita sen sinkoutuvasta kielestä, että nimesivät yhden tähdistön tämän eläimen ja toisen sen saaliin mukaan. Sekään ei liene sattumaa, että he antoivat kameleontille näistä kahdesta tähdistöstä vaatimattomamman. Kameleonttihan pystyy sulautumaan ympäristöönsä lähes täydellisesti ja yllättämään saaliinsa tyhjästä. Kameleontin tähdistö ei kuitenkaan pysy aina saalistaan vaatimattomampana. Tähdistön itäosan halki ulottuu useita molekyylipilviä, joissa on riittävästi ainetta tuhansille uusille tähdille ja jotka ovat jo muodostaneet satoja tähtialkioita. Kun nämä ”vauvatähdet” muutaman miljoonan vuoden kuluttua loistavat tarpeeksi kirkkaasti, Kameleontti on lähes yhtä kiinnostava kuin saaliseläimensä.
