Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Pictor (Pic)
- Kirkkain tähti
- α Pictoris (α Pic)
- Suhteellinen kirkkaus
- 3,27 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 32607
- Pinta-ala
- 247 deg² (sija: 59/88)
- Rektaskensio
- 4h 32m 52s – 6h 52m 03s
- Deklinaatio
- -64° 09' 07'' – -42° 47' 47''
- Naapuritähdistöt
- Kyyhkynen, Veistotaltta, Kultakala, Lentokala, Köli, Peräkeula
Näkyvyys
Tähdistö Maalari
Maalari on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Se on osittain sirkumpolaarinen etelänavan suhteen. Tämä tarkoittaa, että osa sen tähdistä on niin lähellä taivaannapaa, etteivät ne Sydneystä katsottuna koskaan laske. Osa tähdistöstä on siellä siis koko vuoden horisontin yläpuolella.
Tähdistö sijaitsee Kölin tähdistön päätähden, Canopuksen, länsipuolella. Canopus on yötaivaan toiseksi kirkkain tähti. Nykyaikaiset avaruusluotaimet käyttävät sitä kirkkautensa vuoksi suunnistustähtenä. Se on kaukana ekliptikasta, Auringon näennäisestä radasta, eikä siksi koskaan joudu Auringon lähelle.
Tähdistön kirkkain tähti on α Pictoris. Suurempi merkitys annetaan kuitenkin sen tähdelle β Pictoris. Avaruuskuvat, joita on ottanut muun muassa Hubble-avaruusteleskooppi, osoittavat, että sitä ympäröivät kaasu- ja pölypilvet ja että se on uusien planeettojen syntypaikka. Sen sisäosista on jo löydetty kaksi planeettaa. Tähden β Pictoris ympärillä tapahtuvia prosesseja voi verrata aurinkokuntamme syntyyn 4,5 miljardia vuotta sitten.
Historia
Ranskalainen teologi Nicolas-Louis de Lacaille, joka omisti elämänsä tähtitieteelle, geodesialle ja matematiikalle, otti käyttöön 14 uutta eteläisen pallonpuoliskon tähdistöä. Vuonna 1750 hän lähti nelivuotiselle matkalle Hyväntoivonniemelle muun muassa havainnoimaan eteläisen taivaan tähdistöjä. Matkallaan hän luetteloi lähes 10 000 tähteä. Uudet tähdistönsä Nicolas-Louis de Lacaille nimesi enimmäkseen teknisten laitteiden mukaan. Näin syntyivät tähdistöt Kuvanveistäjä, Sulatusuuni, Veistotaltta, Ilmapumppu, Maalari, Mikroskooppi, Verkko, Oktantti, Heilurikello, Kompassi, Pöytävuori, Kaukoputki, Kulmaviivoitin ja Harppi. Lisäksi hän jakoi suuren, jo antiikin aikana tunnetun Argo-laivan tähdistön kolmeksi tähdistöksi: Köliksi, Peräkeulaksi ja Purjeeksi. Hänen eteläisen taivaan tähtiluettelonsa ilmestyi vuonna 1763, vuosi hänen kuolemansa jälkeen, nimellä ”Coelum Australe Stelliferum”. Hänen 14 uudelle tähdistölleen on yhteistä, että ne koostuvat suhteellisen himmeistä tähdistä.
Maalarin tähdistön alkuperäinen nimi oli ”Equuleus Pictorius” (maalarin maalausteline). Se esittää yhä maalarin maalaustelinettä väripaletteineen. Tähdistön nimi lyhennettiin kuitenkin myöhemmin muotoon ”Pictor”.
