Tietokortti
- Latinankielinen nimi
- Scutum (Sct)
- Kirkkain tähti
- α Scuti (α Sct)
- Suhteellinen kirkkaus
- 3,81 mag
- Hipparcos-luettelo
- HIP 91117
- Pinta-ala
- 109 deg² (sija: 84/88)
- Rektaskensio
- 18h 21m 36s – 18h 59m 10s
- Deklinaatio
- -15° 56' 37'' – -3° 50' 01''
- Naapuritähdistöt
- Käärme, Jousimies, Kotka
Näkyvyys
Tähdistö Kilpi
Kilpi on eteläisen pallonpuoliskon tähdistö. Sen kirkkain tähti on α Scuti. Se sijaitsee taivaankannen kahdenneksitoista kirkkaimman tähden, Kotkan tähdistön Altairin, lounaispuolella.
Kilven tähdistö sijaitsee keskellä Linnunrataa, ja siinä on monia avoimia tähtijoukkoja (satojen tähtien ryhmiä). Tähdistön tunnetuin avoin tähtijoukko on M11, niin sanottu Villisorsajoukko. Kuuden tuuman kaukoputkella sen V:n muotoinen ääriviiva ja kärjessä oleva kirkas johtotähti erottuvat selvästi. Brittiläinen tähtitieteilijä William Henry Smyth näki tämän muodostelman vuonna 1844 ”villisorsien parvena”. Joukossa on noin 2 900 tähteä, ja se on noin 6 100 valovuoden päässä.
Historia
Tähdistön otti käyttöön Johannes Hevelius (1611–1687), tähtitieteilijä ja Kuun kartografian perustaja, nimellä ”Scutum Sobiescianum” (Sobieskin kilpi) vuonna 1684 leipzigiläisessä oppineiden aikakauslehdessä ”Acta Eruditorum”. Sen oli määrä muistuttaa Puolan kuninkaasta Jan III Sobieskista ja hänen strategisista ansioistaan puolalaisten taistelussa Osmanien valtakuntaa vastaan Wienin porteilla (Kahlenbergin taistelu, 12. syyskuuta 1683). Kuningas Jan III Sobieski vapautti tuolloin Wienin kaksi kuukautta kestäneestä turkkilaisten piirityksestä. Se on ainoa jäljellä oleva tähdistö, jolla on poliittinen tausta. Se kuitenkin hyväksyttiin yhdeksi 88 tähdistöstä vain epäpolitisoituna. Siksi tähdistön nimi on lyhennetty muotoon ”Scutum” (kilpi).
